Wikipedia

Ero sivun ”Australia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
40bus (keskustelu | muokkaukset)
3 895 muokkausta
artikkeli luotu
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{lupaava}}
{{tämä artikkeli|käsittelee valtiota. Sanan muita merkityksiä on lueteltu [[Australia (täsmennyssivu)|Täsmennyssivutäsmennyssivulla]] kertoo muista merkityksistä.}}
{{Valtion_tiedot
| koko-nimi = Australian liittovaltio
Rivi 15:
| nykyinen-hallituksenpäämies = [[Scott Morrison]]
| alan-sijaluku = 6
| pinta-ala = 7&nbsp;741&nbsp;220 <ref name="CIA">{{CIA FactbookVerkkoviite|osoite=https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/as.html|nimeke=Australia|julkaisu=The World Factbook|julkaisija=CIA|kieli={{en}}|viitattu=20.1.2019}}</ref>
| vesipinta-ala = 0,8&nbsp;%
| väestönlaskentavuosi = 2016
| väkiluvun-sijaluku = 56
| väkiluku = 23&nbsp;401&nbsp;892 <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.citypopulation.de/Australia-Agglo.html | Nimeke = Australia: Agglomerations (census population) | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = citypopulation.de | Julkaisija = Citypopulation.de | Viitattu = 31.12.2018 | Kieli = {{en}} {{de}} }}</ref>
| väestötiheys = 2,9
| itsenäisyystapahtumat = [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneestä kuningaskunnasta]]
Rivi 32:
| hdi-vuosi = {{ValtioHDI|Vuosi}}
| hdi-sija = {{ValtioHDISija|AU}}
| hdi = {{ValtioHDI|AU}} <ref name="hdr">{{ValtioHDI|LÄHDE}}</ref>
| bkt-vuosi = 2012
| bkt-sija = 19
| bkt = 986,7 miljardia [[Yhdysvaltain dollari|USD]] (PPP) <ref name="CIA"/>
| bkt-per-asukas = 43&nbsp;300&nbsp;USD
| alaviite =
Rivi 54:
| edeltäjät =
}}
'''Australia''' eli '''Australian yhteisö'''<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/maat_paakaupungit_ja_kansalaisuudet/a_e|nimeke=Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet|tekijä=Kotimaisten kielten keskus Kotus|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2.12.2017}}</ref> ({{k-en|The Commonwealth of Australia}}) on valtio [[Maapallo|eteläisellä pallonpuoliskolla]]. Australia on ainoa valtio, joka kattaa kokonaisen [[Australia (maanosa)|mantereen]]. Australian nimi tulee [[latina]]n sanasta ''australis'', ’eteläinen’. Australian läheisiä valtioita ovat [[Indonesia]], [[Itä-Timor]] ja [[Papua-Uusi-Guinea]] pohjoisessa, [[Salomonsaaret]] ja [[Vanuatu]] koillisessa ja [[Uusi-Seelanti]] kaakossa.▼
 
▲'''Australia''' eli '''Australian yhteisö'''<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/maat_paakaupungit_ja_kansalaisuudet/a_e|nimeke=Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet|tekijä=Kotimaisten kielten keskus Kotus|julkaisu=Kotus.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2.12.2017}}</ref> ({{k-en|The Commonwealth of Australia}}) on valtio [[MaapalloEteläinen pallonpuolisko|eteläisellä pallonpuoliskolla]]. Australia on ainoa valtio, joka kattaa kokonaisen [[Australia (maanosa)|mantereen]]. Australian nimi tulee [[latina]]n sanasta ''australis'', ’eteläinen’. Australian läheisiä valtioita ovat [[Indonesia]], [[Itä-Timor]] ja [[Papua-Uusi-Guinea]] pohjoisessa, [[Salomonsaaret]] ja [[Vanuatu]] koillisessa ja [[Uusi-Seelanti]] kaakossa.
Australian nykyinen väestö on noin 25 miljoonaa <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.abs.gov.au/AUSSTATS/abs@.nsf/mf/3101.0|nimeke=3101.0 - Australian Demographic Statistics, Jun 2018|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=14.1.2019|julkaisija=|viitattu=}}</ref>, ja se on keskittynyt enimmäkseen suuriin rannikkokaupunkeihin: [[Sydney]]yn, [[Melbourne]]en, [[Brisbane]]en, [[Perth (Länsi-Australia)|Perthiin]] ja [[Adelaide]]en. Alkuperäisasukkaita eli [[Australian alkuperäiskansat|aboriginaaleja]] on koko väestöstä 2,2&nbsp;prosenttia.▼
 
▲Australian nykyinen väestöväkiluku on noin 25 miljoonaa ,<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.abs.gov.au/AUSSTATS/abs@.nsf/mf/3101.0|nimeke=3101.0 -– Australian Demographic Statistics, Jun 2018|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=1420.112.20192018|julkaisija=Australian Demographic Statistics|viitattu=20.1.2019|kieli={{en}}}}</ref>, ja se on keskittynyt enimmäkseen suuriin rannikkokaupunkeihin: [[Sydney]]yn, [[Melbourne]]en, [[Brisbane]]en, [[Perth (Länsi-Australia)|Perthiin]] ja [[Adelaide]]en. Alkuperäisasukkaita eli [[Australian alkuperäiskansat|aboriginaaleja]] on koko väestöstä 2,2&nbsp;prosenttia.
 
== Historia ==
Rivi 63 ⟶ 64:
=== Varhainen asutus ===
{{pääartikkeli|[[Australian esihistoria]]}}
Australian asuttivat noin 40&nbsp;000–50&nbsp;000 vuotta ennen ajanlaskun alkua [[Aasia]]sta muuttaneet kivikauden ihmiset, jotka ovat nykyisten [[aboriginaalit|aboriginaalien]] esi-isiä. He saapuivat Australiaan luultavasti pohjoisesta veneillä tai kanooteilla.<ref name="BGN">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.state.gov/outofdate/bgn/australia/182816.htm | Nimeke = Background note (arkistoitu) | Tekijä = | julkaisu=|Ajankohta = 2011 | Julkaisija =U.S. USDepartment Dept.of State | Viitattu =19.10.2013 |kieli={{en}}}}</ref>
 
Eurooppalaisten saapuessa 1600-luvulla aboriginaalit olivat metsästäjiä ja keräilijöitä ja käyttivät aseinaan keihäitä, nuijia ja [[bumerangi|bumerangeja]]. Viljan viljely, kotieläimet, saviastiat ja metallit olivat heille tuntemattomia. Vaeltavasta elämäntavasta johtuvan eristymisen vuoksi heistä muodostui yhteensä noin 500 heimoa, joista jokaisella oli oma kielensä tai murteensa sekä oma yhteiskunta- ja kulttuurimuotonsa.<ref name="ASAHIST"/>
 
=== Tutkimusmatkailijat ja uudisraivaajat ===
[[Alankomaat|Hollantilaiset]] [[tutkimusmatkailija]]t vierailivat Australiassa 1600-luvulla. Ensimmäinen Australian mantereen nähnyt eurooppalainen oli hollantilainen [[Willem Janszoon]], jonka alus purjehti [[Cape Yorkin niemimaa]]n läheltä vuonna 1606. 1600-luvun aikana hollantilaiset tutkivat Australian länsiosien rannikkoa ja alkoivat nimittää aluetta Uudeksi-Hollanniksi, mutta he eivät perustaneet sinne siirtokuntia.<ref name="ASAHIST">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20110211215745/http://www.australianaustralia.com/page/History/238 |Nimeke = Australian history |tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|Julkaisija = ASA Group|selite=Internet Archive|Viitattu = 6.2.2011 |Kieli = {{en}} }}</ref> Kilpailevan teorian mukaan [[portugali]]laiset löysivät Australian jo 1500-luvun alkupuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.reuters.com/article/us-australia-map/map-proves-portuguese-discovered-australia-new-book-idUSSYD3449720070321 |Nimeke = Map proves Portuguese discovered Australia: new book |Tekijä = Perry, Michael |Julkaisu = World News |Ajankohta = 21.3.2007 |Julkaisija = Reuters |Viitattu = 28.3.2013 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Englantilainen [[William Dampier]] kävi Australiassa vuosina 1688 ja 1699. Kapteeni [[James Cook]] julisti alueen [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]n omaisuudeksi vuonna 1770. Tämän jälkeen, vuonna 1788, britit perustivat rangaistussiirtokunnan nykyisen [[Sydney]]n paikalle. Noin 160&nbsp;000 vankia joutui alueelle ennen kuin vankien kuljetukset Britanniasta lopetettiin 1800-luvulla. Myös monia omasta tahdostaan muuttaneita siirtolaisia saapui alueelle. 1850-luvulla [[Kultaryntäys|kultakuume]] houkutteli yhä uusia muuttajia.<ref name="BGN"/>
 
=== Itsenäistyminen ===
[[Villa]]n ja [[vehnä]]n viennin turvattua taloudellisen perustan uudisasukkaat alkoivat vaatia suurempaa itsenäisyyttä Britannialta. Vuonna 1850 Itä-Australian siirtokunnille myönnettiin osittainen itsehallinto. [[Uusi Etelä-Wales]] oli saanut saman etuoikeuden jo vuonna 1842.<ref name="ASAHIST"/> Siirtolaisten alettua asuttaa maata ja laiduntaa lampaita aboriginaalit karkotettiin sisämaahan, mikä yhdessä sairauksien ja vähentyneen syntyvyyden kanssa aiheutti aboriginaalien määrän selvän vähenemisen.<ref name="ASAHIST"/>
 
Kuusi osavaltiota muodostivat vuonna 1901 liittovaltion, ''Australian kansainyhteisön'' (''Commonwealth of Australia''). Vielä sen jälkeen se kuului [[Brittiläinen imperiumi|brittiläiseen imperiumiin]] autonomisena [[dominio]]na, mutta vuonna 1931 säädetty [[Westminsterin säädös]] vahvisti sen aseman itsenäisenä valtiona. Vuonna 1986 annettu asetus katkoi viimeisetkin määräykset, joilla Australia oli ollut Britannian alainen.<ref name="BGN"/>
 
=== Sodat ===
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisessä maailmansodassa]] sadattuhannet australialaiset taistelivat Britannian joukoissa. Monet saivat surmansa [[Gallipolin taistelu]]issa vuonna 1915.<ref name="BBCTL">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-asia-15675556 |Nimeke =Australia Timelineprofile Australia– Timeline|Julkaisija tekijä=|julkaisu= BBC News |ajankohta=|Julkaisija=BBC|Viitattu = 720.21.2011 2019|Kieli = {{en}} }}</ref>
 
[[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] Australia seurasi Britannian esimerkkiä ja julisti sodan [[Saksa]]lle vuonna 1939. Sen jälkeen kun [[Japani]] valloitti [[Singapore]]n, Australia haki turvaa [[Yhdysvallat|Yhdysvalloilta]] ja antoi sen käyttää aluettaan Tyynenmeren taisteluiden tukikohtana.<ref name="BBCTL"/>
 
Vuonna 1965 Australia osallistui [[Vietnamin sota]]an Yhdysvaltojen puolella.<ref name="BBCTL"/>
 
=== Nykyaika ===
[[Australian työväenpuolue|Työväenpuolueen]] hallituskausi kesti vuodet 1983–1996. Pääministeri [[Paul Keating]] pyrki lähentämään maata Aasiaan ja tekemään siitä tasavallan. Tasavallan kannatus kansanäänestyksessä vuonna 1999 jäi kuitenkin 45 prosenttiin. Tasavaltaa olisi johtanut parlamentin nimittämä presidentti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kiljunen, Kimmo | Nimeke = Maailman maat: liput ja historia | Vuosi = 2013 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki/Viro | Julkaisija = Into/Meedia Zone | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-264-157-1 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 27.7.2014 | Kieli = }}</ref> [[John Howard]]in johtama [[Liberal Party of Australia|liberaalipuolue]] piti hallitusvaltaa yhteistyössä kansallispuolueen kanssa vuosina 1996–2007. Howard veti tiukkaa linjaa: Australia tuki [[Irakin sota]]a, vastusti [[Kioton pöytäkirja|Kioton ilmastoprotokollaa]], kohteli tylysti turvapaikanhakijoita ja kieltäytyi pyytämästä anteeksi aboriginaaleilta näiden kokemaa riistoa ja syrjintää. Vuonna 2007 vaalit voitti työväenpuolue [[Kevin Rudd]]in johdolla, ja Rudd toimi pääministerinä aina kesäkuuhun 2010 asti, jolloin pääministeriksi nousi Ruddin varapääministeri [[Julia Gillard]], Australian ensimmäinen naispääministeri.<ref name="BBCTL"/><ref name="BBCCP">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-asia-15674351 |Nimeke = Australia Country Profilecountry profile|Julkaisija tekijä=|julkaisu= BBC News |ajankohta=|Julkaisija=BBC|Viitattu = 6.2.2011 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Vuonna 2002 [[Balin pommi-iskut 2002|yökerhopommi]] surmasi 88 australialaista Balilla. Vuonna 2004 pommi Australian lähetystön edessä Jakartassa tappoi ainakin yhdeksän ja vahingoitti kymmeniä.<ref name="BBCTL"/>
Rivi 92 ⟶ 93:
{{Pääartikkeli|[[Australian politiikka]]}}
 
Australian [[valtiomuoto]] on [[perustuslaillinen monarkia]]. Sen valtionpäämies on kuningatar [[Elisabet II]], joka on myös [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] kuningatar ja asuu siksi [[Lontoo]]ssa. Australiassa hänen valtaansa edustaa liittovaltiotasolla [[Australian kenraalikuvernööri|kenraalikuvernööri]] ja osavaltiotasolla kuvernöörit. Käytännössä maata johtaa [[Australian pääministeri|pääministeri]], jolla on laajat [[ToimeenpanovaltaVallan kolmijako-oppi|toimeenpanovaltuudet]].<ref name="BGN"/>
 
Australiassa on kaksikamarinen [[Australian parlamentti|liittoparlamentti]]. [[Australian senaatti|Senaattiin]] eli ylähuoneeseen valitaan kuuden vuoden kaudeksi 76 senaattoria, 12 kustakin osavaltiosta ja kaksi kustakin mantereen territoriosta. Kolmen vuoden välein pidettävissä vaaleissa valitaan yleensä puolet senaattoreista kerrallaan. Senaatin vaalitapa on suhteellinen. [[Australian edustajainhuone|Edustajainhuoneeseen]] eli alahuoneeseen valitaan 150 edustajaa yhden edustajan vaalipiireistä, jotka on jaettu väkiluvun mukaan. Puolue, jolla on enemmistö alahuoneessa, muodostaa hallituksen. Myös alahuoneen vaalikausi on kolme vuotta.<ref name="CIA"/>
Rivi 101 ⟶ 102:
* [[Australian työväenpuolue]] (sosiaalidemokraattinen)
 
Vuoden 2013 parlamenttivaalien jälkeen kansallispuolueen ja liberaalien koalitiolla on 90 paikkaa, työväenpuolueella 55 paikkaa, [[Australian vihreät|vihreillä]] yksi paikka ja muilla neljä paikkaa.<ref name="CIA"/> Australiassa on voimassa äänestyspakko ja naiset saivat äänioikeuden vuonna 1902.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://blogs.helsinki.fi/vol-johd/files/2010/09/3.-luento.pdf| Nimeke = Valtio-opin johdantokurssi| Tekijä =Mikko Mattila, Mikko| Tiedostomuoto Julkaisu= pdf| Selite Julkaisupaikka= | Julkaisu =Luentomoniste | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Yleinen valtio-oppi, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto| Tiedostomuoto=PDF|Selite=|Viitattu = 28.9.2016 | Kieli = }}</ref>
 
Parlamentissa, vaalitavan takia lähinnä ylähuoneessa, on edustettuna myös muutama pienempi puolue. Vihreillä on liittovaltion senaatissa yhdeksän paikkaa.<ref name="CIA"/>
Rivi 115 ⟶ 116:
Osavaltioiden tehtävänä on järjestää [[Australian paikallishallinto|paikallishallinto]]. Osavaltiot ja Pohjoisterritorio jakautuvat kuntia vastaaviin paikallishallintoalueisiin, ''Local Government Areas'', joilla on vain rajoitetusti valtaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.australia.gov.au/about-australia/our-government/local-government | Nimeke = Local Government| Julkaisija = Australian Government| Viitattu = 29.6.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Australialla on myös useita pienempiä, asutettuja territorioita, joihin kuuluvat Uuden Etelä-Walesin rannikolla sijaitseva sotilastukikohta [[Jervis Bay Territory|Jervis Bay]] sekä [[Norfolkinsaari]], [[Joulusaari]] ja [[Kookossaaret]], jotka tunnetaan myös nimellä Keelingsaaret. Asuttamattomia territorioita ovat [[Ashmore- ja Cartiersaaret]], [[Korallimeren saarten territorio|Korallimerensaaret]], [[Heard ja McDonaldinsaaret|Heardsaari ja McDonaldinsaaret]] sekä [[Australian Antarktiksen alue|Australian Antarktinen territorio]].<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://regional.gov.au/territories/ |Nimeke = Territories of Australia |Julkaisija = Australian Government |Viitattu = 6.2.2011 |Kieli = {{en}} }}</ref>
{{clear}}
 
Rivi 123 ⟶ 124:
Australia on ainoa asuttu [[maanosa]], joka sijaitsee kokonaan [[Eteläinen pallonpuolisko|eteläisellä pallonpuoliskolla]]. Australia on myös maanosista pienin, kuivin ja laakein. Itä-Australiassa kohoavat [[Australian Kordillieerit]], joiden rinteet ulottuvat lumirajan yläpuolelle, jolloin [[laskettelu]]kin on mahdollista. Kordillieerit laskeutuvat länsiosassaan [[Alanko|alangoksi]], jossa virtaavat maanosan tärkeimmät joet, kuten [[Darling (joki)|Darling]] ja [[Murray (joki)|Murray]]. Alangon keskialueilla on useita laskujoettomia [[suolajärvi]]ä. Alankoalueen länsipuolella pinnanmuodot kohoavat keskimäärin noin 300–500 metriä korkeaksi ylängöksi, joka on lähinnä kuivaa [[pensasaro]]a ja [[aavikko]]a.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dfat.gov.au/aib/island_continent.html | Nimeke=The island continent | Julkaisu =Australia in brief | Julkaisija =Australian Government | Viitattu =7.2.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.australia-migration.com/page/Water_and_land_rescources/243 |Nimeke = Water & land rescources |Julkaisija = VISA Solutions (ASA Group) |Viitattu = 7.2.2011 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Australian suurimmat kaupungit ovat [[Sydney]] (4,4 milj. as.), [[Melbourne]] (3,9 milj.), [[Brisbane]] (1,9 milj.), [[Perth (Länsi-Australia)|Perth]] (1,6 milj.) ja [[Adelaide]] (1,2 milj.). PääkaupungissaPääkaupunki Canberrassa on 345&nbsp;000 asukasta.<ref name="abs1" />
{{clear}}
 
=== Ilmasto ===
Australian pohjoisosat kuuluvat kuumaan, keskiosat lämpimään ja eteläosat lauhkeaan ilmastovyöhykkeeseen. Keskiosat ovat pysyvien korkeapaineiden leveysasteilla, ja muistuttavat [[Sahara]]a ja [[Kalahari]]a. Sateisemmat alueet reunustavat mantereen kuivaa ydintä. Trooppisessa pohjoisosassa sadekausi ajoittuu marraskuun ja huhtikuun välille, kun [[pasaatienpasaatituulten kohtaamisvyöhyke]] liikkuu alueelle. Samaan aikaan syntyy Australian [[monsuuni]], ja vallitseva tuulensuunta on koillisesta.<ref name="BBCW">{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20060911202917/http://www.bbc.co.uk/weather/world/country_guides/results.shtml?tt=TT003010 |Nimeke = Country Guide Australia|tekijä=|julkaisu=BBC Weather|ajankohta=|Julkaisija = BBC|selite=Internet Weather Archive|Viitattu = 6.2.2011 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Australian itä- ja kaakkoisosissa sateita saadaan ympäri vuoden. Keskiosan aavikko ulottuu länsirannikolle 18. ja 30. eteläisen leveyspiirin välisellä alueella sekä etelärannikolle 125. ja 135. itäisen pituuspiirin välisellä alueella.<ref name="BBCW"/>
Rivi 137 ⟶ 138:
{{Pääartikkeli|[[Australian eläimistö]]}}
 
Koska Australia on ollut pitkään eristyksissä muista maanosista, sen luonto on saanut rauhassa kehittyä omanlaisekseen. Varsinkin mantereen eläimistö on kehittynyt pitkään muista erillään. Australiassa elää monia [[Kotoperäisyys|endeemisiä]] eläin- ja kasvilajeja, joita ei tavata missään muualla maapallolla. Tunnetuimpia australialaisista kasveista ovat [[eukalyptukset]]. Australia on suurimmaksi osaksi aavikkoa tai [[savanni]]a. Vain itärannikolla on trooppisia ja subtrooppisia [[sademetsä|sademetsiä]] ja lounaisosassa on [[Nahkealehtinen kasvillisuus|nahkealehtistä kasvillisuutta]].<ref name="ASA">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.australia-migration.com/page/Soils_Fauna_and_Flora/230 | Nimeke= Soils, Fauna and Flora | tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|Julkaisija =Visa Solutions (ASA Group)| Viitattu =6.2.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
Australiassa on arvioitu elävän 300&nbsp;000 eläinlajia, joista tunnetaan vasta kolmannes. Nisäkkäitä tunnetaan 280 lajia, lintuja yli 700 lajia, matelijoita 380 lajia, sammakkoeläimiä 120 lajia ja makeanveden kaloja noin 200 lajia. Loput lajit ovat selkärangattomia.<ref name="ASA"/>
Rivi 149 ⟶ 150:
Australialla on rikas, länsimainen markkinatalous, jonka [[bruttokansantuote]] henkeä kohti on hieman korkeampi kuin [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneessä kuningaskunnassa]], [[Saksa]]ssa, [[Ranska]]ssa ja [[Suomi|Suomessa]]. Maa on toisella sijalla [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] vuoden 2007 [[inhimillisen kehityksen indeksi]]llä mitattuna<ref name="hdr"/> ja kuudentena ''[[The Economist]]'' -lehden maailmanlaajuisessa elämänlaatuindeksissä vuonna 2005.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.economist.com/media/pdf/quality_of_life.pdf |Nimeke = The Economist Intelligence Unit's Quality of Life Index |Julkaisu = The World in 2005 (Quality of Life Index) |Julkaisija = Economist 2005 |Viitattu = 8.2.2011 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Vuonna 2011 konservatiivisen [[Heritage Foundation]]in julkaisemassa Economic freedom -raportissa Australia määriteltiin maailman kolmanneksi vapaimmaksi markkinatalousmaaksi heti [[Hongkong]]in ja [[Singapore]]n jälkeen. Raportin mukaan liberaalit rahoitusmarkkinat, minimaalinen työmarkkinoiden sääntely, korkea liiketoiminnan vapaus, vahva yksityisomaisuuden suoja ja kaupankäynnin esteiden redusoiminen ovat pääsyitä Australian korkeaan sijoitukseen.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://web.archive.org/web/20110202102712/http://www.heritage.org/index/country/australia |Nimeke = Australia |tekijä=|Julkaisu = Index of Economic Freedom 2011 |ajankohta=|Julkaisija = Heritage Foundation & The Wall Street Journal|selite=Internet Archive|Viitattu = 6.2.2011 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
[[Sydney]]ssä päämajaansa pitävä australialainen [[Qantas]]-lentoyhtiö nimettiin saksalaisen ''[[Aero International]]'' -aikakauslehden listalla maailman turvallisimmaksi lentoyhtiöksi.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.t-online.de/leben/reisen/reisetipps/id_17634386/flugsicherheit-die-sichersten-airlines-der-welt.html |Nimeke = Die sichersten Airlines |Julkaisu = JACDEC-Ranking |Ajankohta = 10.2.2009 |Julkaisija = T–Online |Viitattu = 14.1.2019 |Kieli = {{de}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.welt.de/reise/article3178536/Das-sind-die-sichersten-Airlines-der-Welt.html |Nimeke = Das sind die sichersten Airlines der Welt |tekijä=|Julkaisu =Die Ranking Welt|Ajankohta = 10.2.2009 |Julkaisija = Die Welt |Viitattu = 14.1.2019 |Kieli = {{de}} }}</ref>
 
Australialla on maailman suurimmat tunnetut [[uraani]]varannot, ja se on merkittävä uraanin tuottaja. Australian kolme [[uraanikaivos]]ta tuottavat yhteensä keskimäärin 9&nbsp;600 tonnia uraanioksidia vuodessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20110203210937/http://www.world-nuclear.org/info/inf48.html |Nimeke = Australia'sAustralia’s Uranium |tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|Julkaisija = World Nuclear Association |Viitattu = 6.2.2011 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Vuonna 2012 Australian bruttokansantuote oli 43&nbsp;300 Yhdysvaltojen dollaria henkeä kohti, eli maailman 20:ksi korkein. Palvelusektori tuotti siitä noin 69&nbsp;%prosenttia, teollisuus 27&nbsp;%prosenttia ja maatalous 4&nbsp;%neljä prosenttia. Työttömyysaste oli 5,2&nbsp;%prosenttia.<ref name="CIA"/>
 
Australian merkittävimpiin luonnonvaroihin kuuluvat [[kivihiili]], [[rautamalmi]], [[bauksiitti]], [[kupari]], uraani, [[hopea]], [[tina]], [[Jalokivi|jalokivet]] ja [[kulta]].<ref name="CIA"/> Merkittävimmät vientituotteet ovat [[villa]], kivihiili, [[vehnä]], [[kone]]et ja kulta.<ref name="CIA"/> Australiassa harjoitetaan vehnänviljelyä erityisesti Australian lounaiskulmassa Perthin ympäristössä.
 
== Väestöjakauma ==
Rivi 163 ⟶ 164:
 
{| class="wikitable" style="width:300px; float:right; border:2px solid #aaa; text-align:right;"
|+Australian uskonnot<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.abs.gov.au/AUSSTATS/abs@.nsf/bb8db737e2af84b8ca2571780015701e/636F496B2B943F12CA2573D200109DA9?opendocument |Nimeke = Cultural diversity |Julkaisu = Year Book Australia, 2008 |Ajankohta = 7.2.2008 |Julkaisija = Australian Bureau of Statistics |Viitattu = 17.11.2009 |Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.abs.gov.au/ausstats/abs@.nsf/Lookup/2071.0main+features902012-2013 |Nimeke = Cultural diversity in Australia: Reflecting a Nation: Stories from the 2011 Census |tekijä=|Julkaisu = 2071.0 -– Reflecting a Nation: Stories from the 2011 Census, 2012–2013 |Ajankohta = 21.6.2012 |Julkaisija = Australian Bureau of Statistics |Viitattu = 18.3.2013 |Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="aus stats">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.censusdata.abs.gov.au/CensusOutput/copsub2016.NSF/All%20docs%20by%20catNo/2016~Community%20Profile~036/$File/GCP_036.zip?OpenElement |Nimeke = 2016 Census of Population and General Community (Sheet G14) |Julkaisija = Australian Bureau of Statistics |Viitattu = 22.4.2018 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
|-
Rivi 171 ⟶ 172:
| 25,8 || 25,3 || 22,6
|-
| style="text-align:left;"| [[Anglikaaninen kirkko|Anglikaanisuus]]
| 18,7 || 17,1 || 13,3
|-
Rivi 229 ⟶ 230:
|}
 
Suurin osa australialaisista on [[kolonialismi]]n aikana Australiaan tulleiden eurooppalaisten jälkeläisiä, jotka muodostavat noin 90&nbsp;%prosenttia väestöstä. Suurin osa eurooppalaisista tuli Britteinsaarilta. Vuoden 2006 väestönlaskennassa suurin osa ilmoitti olevansa taustaltaan "australialaisia"”australialaisia”, heitä oli 37,13&nbsp;%prosenttia väestöstä. Muita ryhmiä olivat [[englantilaiset]] (31,65&nbsp;%), [[irlantilaiset]] (9,08&nbsp;%), [[skotit]] (7,56&nbsp;%), [[italialaiset]] (4,29&nbsp;%) [[saksalaiset]] (4,02&nbsp;%), [[kiina]]laiset (3,37&nbsp;%) ja [[kreikkalaiset]] (1,87&nbsp;%).<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://web.archive.org/web/20071001032237/http://www.censusdata.abs.gov.au/ABSNavigation/prenav/ViewData?action=404&documentproductno=0&documenttype=Details&order=1&tabname=Details&areacode=0&issue=2006&producttype=Census%20Tables&javascript=true&textversion=false&navmapdisplayed=true&breadcrumb=LPTD&&collection=Census&period=2006&productlabel=Ancestry%20by%20Country%20of%20Birth%20of%20Parents%20-%20Time%20Series%20Statistics%20(2001,%202006%20Census%20Years)&producttype=Census%20Tables&method=Place%20of%20Usual%20Residence&topic=Ancestry& |Nimeke = 2006 Census Tables: Australia |tekijä=|julkaisu=|Ajankohta = 27.6.2007 |Julkaisija = Australian Bureau of Statistics |Viitattu = 17.11.2009 |kieli={{en}}}} {{404}}</ref>
 
Vuonna 2007 [[aboriginaalitAustralian alkuperäiskansat|aboriginaaleja]] oli noin 460&nbsp;000. [[Torresinsalmi|Torresinsalmen saarten]] asukkaat eivät ole Australian aboriginaaleja, vaan he ovat etnisesti [[Melanesia|melanesialaisia]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20111013105311/http://www.wowmelanesia.com/demographics-of-torres-strait-islands/ |Nimeke = Demographics Of Torres Strait Islands |tekijä=|julkaisu=|Ajankohta = 1.12.2009 |Julkaisija = Wow Melanesia|selite=Internet Archive|Viitattu = 6.2.2011 |Kieli = {{en}} }}</ref> Nykyisin monet alkuperäisistä asukkaista asuvat [[reservaatti|reservaateissa]] Länsi-Australian, Pohjoisterritorion ja Queenslandin syrjäisimmillä seuduilla. Osa heistä on muuttanut kaupunkeihin. Aboriginaaleja syrjivät kohdat poistettiin maan perustuslaista toukokuun 1967 kansanäänestyksen jälkeen, kun yli 90 prosenttia australialaisista kannatti muutosta.<ref name=apol/> Vuonna 2008 Australian hallitus pääministeri [[Kevin Rudd]]in johdolla esitti parlamentissa anteeksipyyntönsä aboriginaaleille. Anteeksipyyntö televisioitiin koko maahan, sille hurrattiin, mutta aboriginaalien edustajat sanoivat, että pahoittelun lisäksi heidän pitäisi saada korvauksia.<ref name="apol">{{Verkkoviite | Osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/7241965.stm | Nimeke=Australia apology to Aborigines | tekijä=|Julkaisu =BBC World: Asia–Pacific News| Ajankohta=13.2.2008 | Julkaisija = BBC News | Viitattu = 6.5.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
Australialla ei ole [[valtionuskonto]]a, mutta [[kristinusko]] on maan valtauskonto. Kristittyjen osuus väestöstä on jo pitkään ollut laskeva. Vuoden 2016 tilaston mukaan maan väestöstä 52,1 %prosenttia on kristittyjä, joista [[katolilaisuus|katolilaisia]] on 22,6 %prosenttia ja [[anglikaanisuus|anglikaaneja]] 13,3 %prosenttia. Saman tilaston mukaan 30,1 %prosenttia väestöstä on uskonnottomia ja heidän osuutensa kasvaa nopeimmin. [[Islam]] (2,6 %) on maan toiseksi suurin uskonto, ja sitä seuraavat [[buddhalaisuus]] (2,4 %) ja [[hindulaisuus]] (1,9 %). Yhteensä 8,2 %prosenttia maan väestöstä kuuluu ei-kristillisiin uskontoihin. 9,6 %prosenttia vastaajista kieltäytyi määrittelemästä uskonnollista vakaumustaan.<ref name="aus stats"/> Viikoittain kirkossa kävi vuonna 2004 vain 7,5&nbsp;%prosenttia australialaisista,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncls.org.au/default.aspx?docid=2250&track=82083 |Nimeke = NCLS releases latest estimates of church attendance |Julkaisija = NLCS Research |Viitattu = 17.11.2009 |Kieli = {{en}} }}</ref> eikä uskonnolla ole keskeistä asemaa suurelle osalle maan väestöä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.smh.com.au/national/gods-ok-its-just-the-religion-bit-we-dont-like-20080711-gdslnx.html |Nimeke = God'sGod’s OK, it'sit’s just the religion bit we don'tdon’t like |Tekijä = Morris, Linda |Julkaisu =The NationalSydney Morning Herald|Ajankohta = 11.7.2008 |Julkaisija = Sydney Morning Herald |Viitattu = 17.11.2009 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Ikäjakauma alkaa Australiassa painottua vanhusväestöön. Vuonna 2018 joka seitsemäs australialainen oli yli 65-vuotias. Vuonna 2057 iäkkäitä on maan väestöstä ennusteiden mukaan 22 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10407165 | Nimeke =Australia tekee selvityksen vanhustenhoidon ongelmista | Tekijä =Parkkari, Jani|Julkaisu=Yle Parkkari Uutiset| Ajankohta = 16.9.2018 | Julkaisu julkaisija= Yle.fi uutiset| Viitattu = 16.9.2018 }}</ref>
 
== Kulttuuri ==
<!--{{Pääartikkeli|[[Australian kulttuuri]]}} -->
[[Tiedosto:Sydney Opera House Sails.jpg|thumb|Sydneyn oopperatalo.]]
Aluksi Australian kulttuuri oli leimallisesti brittiläistä kulttuuria, joka hitaasti sopeutui uudenlaiseen ilmastoon. 1960-luvulta alkaen kulttuuri on saanut enemmän vaikutteita sekä aasialaisten ja keskieurooppalaisten maahanmuuttajien että aluksi syrjittyjen aboriginaalien kulttuureista.<ref name="CULTASA">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.australia-migration.com/page/Culture/240 | Nimeke= Culture | tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|Julkaisija=Visa =Solutions (ASA Group)| Viitattu =6.2.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
Alkuvuosista alkaen Australiassa on ollut kuvataiteilijoita ja kirjailijoita, kuten Nobel-palkittu [[Patrick White]]. [[Sydneyn oopperatalo]] tunnetaan arkkitehtuuristaan, ja joka toinen vuosi järjestettävät [[Adelaiden festivaali]]t tuovat maahan kansainvälisiä tähtiä, kuten [[Royal Shakespeare Company]]n ja [[Mariinski-teatteri|Kirov-baletin]].<ref name="CULTASA"/>
Rivi 248 ⟶ 249:
[[Didgeridoo]] on erikoislaatuinen Australian aboriginaalien [[puhallinsoitin]], joka valmistetaan [[termiitit|termiittien]] ontoksi kaivertamasta puunrungosta.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.wadidge.com.au/ |Nimeke = Didgeridoo Australia |Julkaisija = Wandoo Didgeridoo Australia |Viitattu = 7.2.2011 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Australialaiset ovat menestyneet maailmalla kevyen musiikin eri osa-alueilla. Australialaisia yhtyeitä ja artisteja ovat muiden muassa [[AC/DC]], [[Kylie Minogue]], [[Nick Cave]], [[Air Supply]], [[Sia]], [[Iggy Azalea]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20110621012205/http://globalhitmusic.com/country/au/ |Nimeke = Australia |tekijä=|Julkaisu = Countries |ajankohta=|Julkaisija = Global Hit Music|selite=Internet Archive|Viitattu = 6.2.2011 |Kieli = {{en}} }}</ref> ja [[Mirusia Louwerse]].
 
Ennen eurooppalaisten tuloa aboriginaalit söivät paikallisia kasveja ja eläimiä monipuolisesti. Ensimmäiset eurooppalaiset söivät pääasiassa perunoita ja lihaa, aluksi riistaa, myöhemmin nautaa ja lammasta. Kalan ja äyriäisten syöminen on kasvanut 1930-luvulta, ja vihannesten kulutus 1950-luvulta alkaen. Nykyisin australialaiset huippukokit tunnetaan fuusiokeittiöstä eli eri maiden perinteiden yhdistämisestä. Tavalliset ihmiset kuluttavat pikaruokaa enemmän kuin missään muualla maailmassa.<ref name="EC">{{Verkkoviite | osoite = https://www.everyculture.com/A-Bo/Australia.html |Nimeke = Australia |Julkaisija tekijä=|julkaisu= Countries and their cultures Cultures|ajankohta=|Julkaisija=Everyculture.com|Viitattu = 6.2.2011 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Unescon [[maailmanperintöluettelo]]ssa on Australiasta 17 kohdetta. Niistä kolme on kulttuurikohteita ([[Australian rangaistussiirtolat]], [[Royal Exhibition Building]] ja [[Carlton Gardens]] sekä [[Sydneyn oopperatalo]]), neljä sekakohdetta ([[Kakadun kansallispuisto]], [[Tasmanian erämaat]], [[Uluru-Kata Tjutan kansallispuisto]] ja [[Willandran järvialue]]) ja loput luontokohteita: [[Australian itä-keskiosien sademetsien suojelualueet]], Australian nisäkäsfossiililöydökset ([[Boodjamullan kansallispuisto|Riversleigh]]/[[Naracoorte Cavesin kansallispuisto|Naracoorte]]), [[Fraser Island]], [[Greater Blue Mountains -alue]], [[Heard ja McDonaldinsaaret]], [[Iso valliriutta]], [[Lord Howe]]n saariryhmä, [[Macquariensaari]], [[Purnululun kansallispuisto]], [[Queenslandin tropiikki]] ja [[Shark Bay]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://whc.unesco.org/en/statesparties/AU |Nimeke = Properties inscribed on the World Heritage List |Julkaisija = Unesco |Viitattu = 6.5.2010 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Urheilu ==
Australia on [[Australia olympialaisissa|osallistunut]] olympialaisiin vuodesta [[Kesäolympialaiset 1896|vuodesta 1896]] alkaen. Ensimmäisen kerran sillä oli edustaja talviolympialaisissa vuonna [[Talviolympialaiset 1936|vuonna 1936]]. Australia on isännöinyt olympialaisia kahdesti: Vuonna 1956 [[Kesäolympialaiset 1956|Melbournessa]] ja vuonna 2000 [[Kesäolympialaiset 2000|Sydneyssä]].
 
Maa on menestynyt parhaiten perinteisissä brittiläisissä joukkuelajeissa: [[kriketti|kriketissä]], [[rugby]]ssa, [[maahockey]]ssa ja [[verkkopallo]]ssa. Yksilölajeista uimarit, pyöräilijät, yleisurheilijat, soutajat ja purjehtijat ovat saaneet useita olympiamitaleita; eniten kultamitaleita (viisi) on saanut uimari [[Ian Thorpe]].<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.sports-reference.com/olympics/countries/AUS/ |Nimeke = Australia in Olympics |tekijä=|Julkaisu = Olympics: Countries |ajankohta=|Julkaisija = Sports -Reference .com|Viitattu = 12.1.2011 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Australiassa on käytössä useita jalkapallokoodeja. Suosituimmat ovat rugbyn eri lajit eli [[australialainen jalkapallo]], [[rugby league]] ja [[rugby union]]. [[Jalkapallo|Eurooppalainen jalkapallo]] on suosituimmuudessa toissijainen edellä mainittuihin jalkapallokoodeihin verrattuna.<ref name = "Yesaustralia">{{Verkkoviite | osoite = https://web.archive.org/web/20100502062626/http://www.yesaustralia.com/Estilo-esportesing.htm |Nimeke = Sports in Australia |Julkaisija tekijä=|julkaisu= Yes Australia|ajankohta=|Julkaisija=|selite=Internet Archive|Viitattu = 12.1.2011 |Kieli = {{en}} }}</ref> [[Australian jalkapallomaajoukkue]] oli helmikuussatammikuussa 20112019 [[FIFA-rankingJalkapallon maailmanranking|FIFA:nFifan rankingissa]] sijalla 2341.<ref>{{Verkkoviite | Osoite osoite= https://www.fifa.com/associations/association=aus/index.html |Nimeke nimeke= Associations: Australia |Julkaisu tekijä= FOOTBALL FEDERATION AUSTRALIA LIMITED |Julkaisija julkaisu=|ajankohta=|julkaisija= FIFA |Viitattu viitattu= 1220.1.2011 2019|Kieli kieli= {{en}} }}</ref> Jalkapallomaajoukkue on voittanut [[OFC Nations Cup]]in neljästi, ja sijoittui toiseksi [[Jalkapallon Aasian-mestaruuskilpailut 2011|vuoden 2011 Aasian mestaruuskilpailuissa]]. [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut|Maailmanmestaruuskilpailuissa]] Australia on ollut kolmesti, paras sijoitus on Saksassa [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2006|Saksassa 2006]] saavutettu neljännesvälieräpaikka.
 
[[Golf]] on Australiassa suosittua kaikissa [[yhteiskuntaluokka|yhteiskuntaluokissa]].<ref name = "Yesaustralia" /> [[Australian avoin tennisturnaus]] on yksi neljästä arvostetusta [[Grand slam|Grand Slam]] -turnauksesta.
 
[[Australian jääkiekkomaajoukkue]] on osallistunut kansainvälisiin kisoihin aktiivisesti 1986 vuodesta lähtien, ja joukkue on vuoden 2015 maailmanrankingissa sijalla 36.
 
Australia on [[Kansainyhteisön kisat|Kansainyhteisön kisoissa]] eniten mitaleja voittanut maa.
 
Moottoriurheilussa tunnettuja australialaisia autourheilijoita ovat [[Jack Brabham]], [[Alan Jones]] ja [[Daniel Ricciardo]] (kaikki [[Formula 1]]) sekä [[Mark Webber]] (Formula 1/[[FIA World Endurance Championship|WEC-kestävyysajot]]).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.formula1.com/en/drivers/hall-of-fame/Jack_Brabham.html |Nimeke = Jack Brabham |Julkaisu = Hall of Fame |Julkaisija = Formula One World Championship Limited |Viitattu = 14.1.2019 |Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.formula1.com/en/drivers/hall-of-fame/Alan_Jones.html |Nimeke = Alan Jones |Julkaisu = Hall of Fame |Julkaisija = Formula One World Championship Limited |Viitattu = 14.1.2019 |Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://en.espn.co.uk/f1/motorsport/driver/7444.html |Nimeke = Daniel Ricciardo -– Australia |tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|Julkaisija = ESPN |Viitattu = 14.1.2019 |Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://classic.autosport.com/news/report.php/id/121912/ |Nimeke = Porsche'sPorsche’s Webber, Hartley and Bernhard secure WEC drivers'drivers’ title |Tekijä = Watkins, Gary |Julkaisu = WEC News |Ajankohta = 21.11.2015 |Julkaisija = Autosport.com |Viitattu = 14.1.2019 |Kieli = {{en}} }}</ref> Kaksipyöräisissä tunnettuja kuljettajia ovat [[Casey Stoner]] ([[Ratamoottoripyöräily|ratamoottoripyörät]]) ja [[Stefan Merriman]] ([[enduro]]).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.crash.net/motogp/feature/897634/1/casey-stoner-talks-motogp-2018-bikes-riders |Nimeke = Casey Stoner talks MotoGP 2018: The bikes, the riders… |Tekijä = McLaren, Peter |Julkaisu = MotoGP News |Ajankohta = 5.6.2018 |Julkaisija = Crash.net |Viitattu = 14.1.2019 |Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://web.archive.org/web/20070927212812/http://www.aprilia.com/magazine_dettaglio.asp?id=1194 |Nimeke =Aprilia APRILIATeams TEAMSUp UPWith WITHStefan STEFANMerriman MERRIMANFor FOR THEThe 2007 WORLDWorld ENDUROEnduro CHAMPIONSHIPChampionship. THEThe AUSTRALIANAustralian 4 TIMESTimes WORLDWorld CHAMPIONChampion WILLWill MAKEMake BRACEBrace WITHWith THEThe YOUNGYoung FRENCHFrench TALENTTalent NICOLASNicolas PAGANONPaganon ANDAnd LUIGI SEGUYLuigi Seguy|tekijä=|Julkaisu = News |Ajankohta = 22.1.2007 |Julkaisija = Aprilia Motorcycle Magazine|selite=Internet Archive|Viitattu = 14.1.2019 |Kieli = {{en}} }}</ref> Australiassa ajetaan [[Vakioautoluokat|vakioautojen]] [[V8 Supercars]]–sarjaa -sarjaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.supercars.com/championship/our-history/ |Nimeke = Our History |Julkaisija = Supercars Championship |Viitattu = 14.1.2019 |Kieli = {{en}} }}</ref> Formula 1:sten [[Australian Grand Prix|Australian osakilpailu]] on järjestetty [[Adelaiden katurata|Adelaiden katuradalla]] vuosina 1985–951985–1995 ja [[Melbourne Grand Prix Circuit|Melbournen katuradalla]] vuodesta 1996 lähtien.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://en.espn.co.uk/f1/motorsport/circuit/1309.html |Nimeke = Adelaide Street Circuit |tekijä=|Julkaisu = Circuits |ajankohta=|Julkaisija = ESPN |Viitattu = 14.1.2019 |Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://en.espn.co.uk/f1/motorsport/circuit/1318.html |Nimeke = Albert Park |tekijä=|Julkaisu = Circuits |ajankohta=|Julkaisija = ESPN |Viitattu = 14.1.2019 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Lähteet ==
Rivi 276 ⟶ 277:
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Australia}}
{{Wikimatkat-rivi}}
* [http://www.dundernews.com/ Dundernews] -– Australian Suomi-yhteisön verkkolehti
* [http://maps.google.com/maps?ll=-24.873047,132.626953&spn=41.497559,61.620117&t=k&hl=en Satelliittikuva Australiasta] -– Google Maps
* [http://www.terragalleria.com/pacific/australia/ Valokuvia] -– Terra Galleria
* [http://www.virtualaustralia.com/australia/photos/ Valokuvia] -– Virtual Australia
* [http://www.australia.gov.au/ Commonwealth Online] -– Australian viralliset Internet-sivut {{en}}
* [http://www.suomi-australia.fi/ Suomi-Australia -yhdistysten Liitto ry]
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Australia”