Wikipedia

Ero sivun ”Meteoriitti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kh
Rivi 5:
'''Meteoriitti''' on [[Maa]]n tai muun [[taivaankappale]]en pinnalle avaruudesta pudonnut "kivi" eli [[asteroidi]], asteroidin osa, [[komeetta]] tai suuri meteoroidi. Avaruudessa liikkuvaa aurinkokunnan pienkappaletta sanotaan [[meteoroidi]]ksi, suurempia [[asteroidi|asteroideiksi]].
 
Maan ilmakehään törmäävä meteoroidi kuumentaa sen eteen kehittyvän iskuaallon muutaman tuhannen asteen lämpöiseksi [[plasma]]ksi, joka meteoriitin taakse jäävän vanan kanssa aiheuttaa näyttävän valoilmiön nimeltä [[meteori]] ja kappaleen ollessa yli 2  cm halkaisijaltaan, [[tulipallo]]n.
 
Meteoroidi kuluu ilmanvastuksen aiheuttaman pommituksen ja iskuaallon infrapunasäteilyn aiheuttaman kuumuuden (ablaation) vaikutuksesta pudotessaan, ja vain suurikokoinen meteoroidi päätyy maan pinnalle asti. Meteoroidin massa alkaa kulua ablaation vaikutuksesta jo yli 100 km:n korkeudessa.
Rivi 11:
Iskuaallon paine kappaleen etupuolella ja tyhjiö sen takana aiheuttavat nopeutta hidastavan voiman. Kappaleen hidastuvuus kasvaa iskuaallon paineen kasvaessa alemmissa ilmakehän osissa, kappaleen massan vähetessä sen liike-energiaakin katoaa.
 
Yli kilogramman painoiset kappaleet voivat säilyä ehjinä kulkiessaan [[ilmakehä]]n läpi. Esimerkiksi 10001 000 tonnin painoinen kappale ei hidastu juuri lainkaan ilmakehässä, ja räjähtää maan pinnassa aiheuttaen [[kraatteri|meteoriittikraatteri]]n.
 
Päivittäin Maan ilmakehään osuu 100 tonnia meteoroideja, joista lähes kaikki kuitenkin tuhoutuvat. On arvioitu, että kerran tuhannessa vuodessa tulee meteoriitti, joka tuottaa 1 km kraatterin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nhm.ac.uk/nature-online/space/meteorites-dust/meteor-impacts/index.html | Nimeke = Meteor impacts | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Natural History Museum | Viitattu =5.5.2012 | Kieli = }}</ref>
Rivi 40:
 
==Yleistä meteoriiteista==
Maapallolta on löydetty noin 40&nbsp;000 meteoriittia. Vuosittain Maan pinnalle putoaa noin 30&nbsp;000 -– 80&nbsp;000 yli 20 gramman painoista meteoriittia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nhm.ac.uk/nature-online/space/meteorites-dust/collecting-identifying-meteorites/index.html | Nimeke = Collecting and identifiying meteorites | Julkaisija = Natural History Museum| Viitattu = 3.11.2012 | Kieli = }}</ref> Suurin osa meteoriiteista on löytynyt Etelämantereen jäätiköiltä ja aavikkoerämaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nhm.ac.uk/nature-online/science-of-natural-history/expeditions-collecting/antarctica/index.html | Nimeke =Collecting meteorites in Antarctica | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Natural History Museum| Viitattu =5.5.2012 | Kieli = }}</ref> Suomen alueelta on löydetty viimeisten 200 v. aikana 13 meteoriittia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luomus.fi/geologia/tietoa/meteoriitit/suomi.htm | Nimeke = Suomen meteoriitit| Tekijä = Lehtinen M | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Luonnontieteellinen museo| Viitattu =5.5.2012 }}</ref>
 
Massiivinen meteoriittipommitus esti alussa elämän kehittymisen maapallolla vuosimiljardien ajan ja aiheutti katastrofaalisia tuhoja. Iskeymätiheys on nykyisin kuitenkin jo hyvin alhainen ja viimeisin suurtuho tapahtui n. 60 miljoonaa vuotta sitten. Vaara ei kuitenkaan ole kokonaan ohitse, sillä Maapalloa mahdollisesti uhkaavia (NEO) kappaleita on yhä suuri joukkio kiertoradoillaan. Näitä meteoriitteja etsitään ja niiden ratoja seurataan jatkuvasti. On hyvin harvinaista että meteoriitti tappaa tai haavoittaa ihmisen. Asutulle alueelle tapahtuneen törmäyksen aiheuttamat suuret tuhot ovat ilmiselviä. Kiinassa arvellaan satoja vuosia sitten kuolleen tuhansia megatörmäyksessä. Talteen saadaan yleensä vain kymmenen sentin luokkaa olevia, muutamien kilojen painoisia kappaleita.
Rivi 58:
Hiilikondriitit ovat tummia, hiilipitoisia meteoriitteja, joita on luultavasti suurin osa ilmakehään saapuvista meteoriiteista. Niiden tiheys on 2,2 g/cm<sup>3</sup> eli ne ovat normaalia kiveä hieman kevyempiä. Hiilikondriitit tuhoutuvat herkemmin ilmakehässä kuin kovemmat rautameteoriitit. Suuret hiilikondriitit räjähtävät ilmakehässä valtavalla voimalla.
 
Monien meteoriittien, esim. kivirautameteoriittien arvellaan syntyneen 100–1000 100–1&nbsp;000&nbsp;km:n läpimittaisten pikkuplaneettojen sisuksissa. Nopeat keskinäiset törmäykset ovat hajottaneet pikkuplaneetat. On myös löydetty muutamia lähitaivaankappaleilta (Mars, Kuu, Venus) törmäysroiskeina Aurinkoa kiertävälle radalle lennähtäneitä ja myöhemmin maapalloomme osuneita meteoriitteja. Kuu on koostunut kauan sitten Maahan osuneen lähes planeettakokoisen kappaleen aiheuttamasta törmäysroiskeesta.
 
Maan ilmakehään osuu päivittäin enimmäkseen pieninä hitusina 100–400 tonnia meteoriittiainetta.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Meteoriitti”