|
| rowspan="3" style="background-color: #FFEEBD;" | ''[[pleistoseeni]]''
| rowspan="1" style="background-color: #FFEEBD;" | [[Menap-jääkausi]]
| rowspan="1" | 1,07 - 107–1,20
|----
| rowspan="1" style="background-color: #FFEEBD;" | '''Waal-lämpökausi'''
| rowspan="1" | '''''1,20 - 120–1,45'''''
|----
| rowspan="1" style="background-color: #FFEEBD;" | [[Eburon-jääkausi]]
| rowspan="1" | 1,45 - 145–1,80
|}
'''Waal-lämpökausi''' (engl. ''Waalian'') 1,20-120–1,45 miljoonaa vuotta sitten varhais[[pleistoseeni]]kaudella oli kausi, jolloin oli yleensä melko lämmintä lämpötilan vaihteluista huolimatta. Kausi ei koskaan viilennyt niin kylmäksi kuin suurilla jääkausilla, mutta ajoittain tuli viileämpää kuin [[Tegelen]]-kauden viileimmillä jaksoilla. Islannissa oli tällä kaudella jäätiköityminen yleensä vähäistä. Kautta edelsi [[Eburon-jääkausi]] ja sen jälkeen tuli [[Menap-jääkausi]]. Englannin Triminghamin kerrostumat saattavat ajoittua Waal-kauteen. Kausi ajoittuu [[happi-isotooppivaihe]]isiin [[MIS]]49-MIS37 tai MIS57-MIS37. Waal-kautta vastaa Ukrainan myöhäinen Odessian. Waal on samanaikainen kuin Puolassa ollut Celestynovian-kausi, Valko-Venäjällä ollut Yelenynskian-kausi ja Ukrainassa ollut Kryzhaniv-kausi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = International Field Symposium on Quaternary Geology and Modern Terrestrial Processes| Vuosi =2004 | Sivu =37 | Selite = | Julkaisupaikka =Riika | Julkaisija =University of Latvia | Tunniste = ISBN 9984-770-28-1| www = http://www.lu.lv/materiali/fakultates/gzzf/field-symposium/resursi/abstracts.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu =10.11.2012 | Kieli = }}</ref> [[Don]]in alangolla oli lauhkeaa metsäaroa Waalin lämpimällä kaudella. Waal-kauden viimeisellä osalla, C-kaudella, saattoi olla Cobb-niminen magneettinen tapahtuma. Kauden päätti magneettinen tapahtuma K-M. Kausi on ainakin osin vastaava kuin Englannissa ollut [[Bramertonian-interglasiaali]].
== Waal-lämpökauden jako ==
Metsä oli yleisin kasvillisuustyyppi, paitsi aivan kauden alussa. Kauden lämpimien vaiheiden aikana kasvoi monia tertiäärikaudelta peräisin olevia kasveja, esimerkiksi [[hemlokit|hemlokkeja]] (''Tsuga''), [[siipipähkinät|siipipähkinöitä]] (''Pterocarya''), [[hikkorit|hikkoreita]] (''Carya''), ''[[Eucommia|Eucommioita]]'' ja [[limaskasaniainen|limaskasaniaisia]] (''Azolla filiculoides''). Kauden kylmä vaihe oli melko leuto, mutta silloin [[pihdat]], [[pähkinäpensas]] ja ''Eucommia'' puuttuivat Alankomaista, [[lehmukset|lehmusta]] esiintyi vain joskus, ja [[valkopyökki]], [[saarni]] (''Fraxinus'') ja [[jalava]] hävisivät keskivaiheilla. Hemlokki jäi viileäksikin ajaksi.<ref name="Ehlers256">Ehlers, s. 256. luku ''11.6 Waalian'', ja kartta Figure 136.</ref> Kylmillä kausilla leppä oli ajoittain hyvin yleinen. Männyn yleisyydellä ei ollut kylmillä ja lämpimillä suurkausilla suuria eroja, vaikka se muuten vaihtelikin huomattavasti.
*Waal A oli lämmin, n. 1,5-15–1,42 miljoonaa vuotta sitten. Alankomaissa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila (lkk) oli noin 17 °C. A-kauden keskivaiheen alkupuolella tapahtui voimakas lämpöhuippu, jolloin muun muassa [[suosypressit]] (''Taxodium'') ja [[tammet]] (''Quercus'') yleistyivät. A-vaihe viileni huomattavasti jo ennen loppua, jolloin suurin osa ''Sequoia-Taxodium'' -tyyppisestä ja ''Quercus''-tyyppisestäkin kasvillisuudesta katosi. Esimerkiksi [[jalavat]] (''Ulmus'') harvinaistuivat huomattavasti A-kaudella. Vaahteran huippuesiintymä tuli hieman jalavan huippuesiintymän jälkeen. Yleisesti ottaen kaudella kasvoi muun muassa runsaasti tammea, siipipähkinöitä, jonkin verran jalavia, saarnia, lehmuksia, vaahteroita ja myös huomattavasti lauhkean vyöhykkeen pensaita ja puita, kuten kuusia, valkopyökkejä ja pajuja<ref>Zagwijn, Aspects of pliocene..., Plate XV.</ref>.
*Waal B oli kylmä, noin 1,42-142–1,36 miljoonaa vuotta sitten. Alankomaissa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila laski jopa noin 12 °C:een. Kuusien ja mäntyjen yleisyyshuippu oli kauden alussa, jonka jälkeen niiden määrä laski. Tammet olivat melko harvinaisia ja jalavat hyvin harvinaisia, mutta molemmat yleistyivät hieman kauden loppua kohden.<ref>Zagwijn, Aspects, Plate X.</ref>
*Waal C lämmin, noin 1,36-136–1,25 Alankomaissa lkk noin 16 °C. Kauden lopussa lämpötila lähestyi lämpöhuippua. Vaahtera, ''Quercus'' ja ''Ulmus'' yleistyivät. Kuitenkaan ei esiintynyt erittäin lämpimien alueiden kasveja, kuten [[saarnet]] (''Fraxinus'') ja [[rohtoparkkipuut]] (''Eucommia'').
== Waal-lämpökauden happi-isotooppivaiheet ==
|
