Ero sivun ”Dioksiinit” versioiden välillä

PCDD/PCDF-aineita on siis yhteensä 210 kongeneeria, joista 17 on myrkyllistä.<ref name=synopsis/> Myrkyllisyys edellyttää kloorautumista asemiin 2,3,7 ja 8; klooreja voi olla enemmän, mutta voimakkuus pääsääntöisesti pienenee jokaisesta lisäkloorista. Kloorit asemissa 2,3,7 ja 8 myös estävät entsyymejä pilkkomasta PCDD/F-aineita; jos jokin näistä puuttuu, aine metaboloituu suhteellisen nopeasti. Tyyppiaine [[TCDD]] eli 2,3,7,8-tetraklooridibentso''-p-''dioksiini on yksi voimakkaimmista synteettisistä [[myrkky|myrkyistä]].<ref name=synopsis/><ref name="THL - Dioksiinit ja PCB-yhdisteet">[http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/ymparistomyrkyt/tarkemmin/dioksiinit_pcbt THL -– Dioksiinit ja PCB-yhdisteet]</ref>

Dioksiineja muodostuu myös esimerkiksi sellun ja paperin tuotannossa, jäteöljyn hävittämisessä ja jätteenpoltossa.<ref name=synopsis/><ref>Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, ss. 68-7168–71. Kustannus oy Duodecim, Helsinki. ISBN 951-656-221-3. Verkossa englanniksi [http://en.opasnet.org/w/Where_do_the_dioxins_come_from%3F Where do the dioxins come from?]</ref> Euroopan Unionin jätteenpolttodirektiivi on niin tiukka, että sitä noudatettaessa dioksiineja on vähemmän savukaasuissa kuin polttoaineessa.

[[PCB]]-yhdisteitä on käytetty kestävinä öljyinä moniin eri tarkoituksiin. Ne ovat seoksia, ja niissä on pieniä määriä myös dioksiininkaltaisia PCB-yhdisteitä ja mm. dibentsofuraaneja. Vaikka niitä ei enää käytetä, niitä on tuotteissa (esim. muoveissa) ja ympäristössä edelleen merkittäviä määriä.<ref name=synopsis/><ref>Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, ss. 76-7876–78. Kustannus oy Duodecim, Helsinki. ISBN 951-656-221-3. Verkossa englanniksi [http://en.opasnet.org/w/Are_the_PCB_compounds_really_super-poisons%3F Are the PCB compounds really super-poisons]</ref>

Dioksiinit ovat kestäviä ympäristössä ja elimistössä -– niiden [[eliminaation puoliintumisaika|puoliintumisaika]] ihmisen elimistössä vaihtelee vuodesta yli kymmeneen vuoteen.<ref>Milbrath MO, Wenger Y, Chang C, Emond C, Garabrant D, Gillespie BW, Jolliet O. Apparent half-lives of dioxins, furans, and polychlorinated biphenyls as a function of age, body fat, smoking status, and breast-feeding. Environmental Health Perspectives, 2009:117: 417-425417–425</ref> Ne ovat rasvaliukoisia, joten ne [[rikastuminen|rikastuvat]] [[ravintoketju]]ssa. Tästä syystä dioksiinit häiritsevät ravintoketjun huipulla olevien eläinten kuten [[hylje|hylkeiden]] ja [[kotkat|kotkien]] lisääntymistä. Toisaalta dioksiinit ovat niin huonosti vesiliukoisia ja takertuvat maa-ainekseen, että ne eivät juuri liiku saastuneista maista eivätkä joudu pohjaveteen. Ihmiselle tärkeimmät lähteet ovat Keski-Euroopassa liha ja maito, koska dioksiinit ovat levinneet laitumille savukaasuista. Suomessa suurin lähde on Itämeren kala, jossa on verrattain suuria pitoisuuksia, kun taas liha- ja maitotuotteet ovat hyvin puhtaita.

TCDD on useita eri syöpiä aiheuttava '''[[karsinogeeni|eläinkarsinogeeni]]''', ja syöpäriskiä on pidetty aikaisemmin sen keskeisenä riskinä. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC on luokitellut sen syöpää aiheuttavaksi aineeksi (luokka A).<ref>IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans, Volume 69, Lyon, 1997.</ref> Aine ei ole kuitenkaan [[mutageeni]]nen. Eläinkokeissa syöpää aiheuttava kyky liittyy yleiseen toksisuuteen, ja monet tutkijaryhmät pitävät karsinogeenisuutta toissijaisena ja suuriannoksisen toksisuuden aiheuttamana, esim. happiradikaalien muodostumisen takia.<ref>Viluksela ym. Liver tumor promoting activity of 2,3,7,8-tetrachlorodibenzo-p-dioxin (TCDD) in TCDD sensitive and TCDD resistant rat strains. Cancer Res. 2000:60:6911-6920.</ref><ref>Simon T ym. Estimates of cancer potency of 2,3,7,8-tetrachlorodibenzo-p-dioxin using linear and nonlinear dose-response modeling and toxicokinetics. Toxicol. Sci. 2009:112:490-506.</ref> Työtoksikologisissa tutkimuksissa se on osoittautunut suhteellisen heikoksi syöpää aiheuttavaksi aineeksi.<ref name=cancer>Kogevinas M. Studies of cancer in humans. Food Add. Contam. 2000:17:317-324.</ref> Siksi Maailman Terveysjärjestön asiantuntijaryhmä katsoi vuonna 1998, että dioksiinien keskeisin riski ei ole syöpäriski vaan kehityshäiriöriski raskauden ja imetyksen aikana.<ref name=WHO/><ref name=arse>Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä. Arsenikista öljyyn, ss. 72-7572–75. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2005. ISBN 951-656-221-3. Verkossa englanniksi [http://en.opasnet.org/w/Are_the_dioxins_the_most_dangerous_chemicals_in_our_environment%3F Are the dioxins the most dangerous chemicals in our environment?]</ref> Muita dioksiineja kuin TCDD:tä ei ole erikseen pystytty tutkimaan tarpeeksi, jotta niiden syöpävaarallisuutta ihmiselle voitaisiin arvioida.<ref name=cancer/>

* Tuomisto J, Vartiainen T. Dioksiinit ja terveys -– molekyylibiologiasta ehkäisytoimiin. Duodecim 2004:120:1664-1672.

* Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, ss. 68-7868–78. Kustannus oy Duodecim, Helsinki. ISBN 951-656-221-3

* [http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/ymparistomyrkyt/tarkemmin/dioksiinit_pcbt THL -– Dioksiinit ja PCB-yhdisteet]