Versio 17. tammikuuta 2019 kello 19.23 muokkaa VirkamiesT (keskustelu \| muokkaukset) 12 muokkausta Ak: Uusi sivu: Antifouling-valmisteet (kiinnittymisenestovalmisteet tai myrkkymaalit) ovat valmisteita, joita käytetään torjumaan mikrobien ja kehittyneempien kasvi- tai eläinlajien muodostam... Merkkaus: Visuaalinen muokkaus		Versio 19. tammikuuta 2019 kello 12.51 muokkaa kumoa Palosirkka (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 15 839 muokkausta luokka, yms Uudempi muutos →
Rivi 1: Antifouling-valmisteet (kiinnittymisenestovalmisteet tai myrkkymaalit) ovat valmisteita, joita käytetään torjumaan mikrobien ja kehittyneempien kasvi- tai eläinlajien muodostaman kasvuston muodostumista ja tarttumista aluksiin, vesiviljelylaitteistoihin tai muihin vedessä käytettäviin rakenteisiin<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://echa.europa.eu/fi/regulations/biocidal-products-regulation/product-types\|nimeke=Valmisteryhmät - ECHA\|julkaisu=echa.europa.eu\|viitattu=2019-01-17\|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. Antifouling-valmisteet ovat erilaisia maaleja ja pinnoitteita. Yleisin käyttö tarkoitus on veneiden ja laivojen vedenalaisen rungon suojaaminen siihen kiinnittyvältä kasvustosta. Rungon kasvusto lisää veden virtausvastusta, joka lisää polttoaineen kulutusta. Suomessa merkittävin haittaa aiheuttava laji on [[merirokko]], eli näkki. Rungon puhtaana pitäminen kasvustosta on tärkeää niin taloudellisesti kuin ~~ilmastoasit~~ilmastoasiat huomioon ottaen. ~~<br />~~ == Biosidiset antifouling-valmisteet == Biosidiset ~~antifoulig~~antifouling-valmisteet sisältävät vähintään yhtä [[Biosidi\|biosidista]] tehoainetta. Suomessa saa myydä ja käyttää ainoastaan sellaisia valmisteita, jotka ovat hyväksytty biosidiasetuksen tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti. [[Turvallisuus- ja kemikaalivirasto]] (Tukes) pitää yllä listaa hyväksytyistä valmisteita<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://tukes.fi/asiointi/rekisterit/biosidit\|nimeke=Biosidit\|julkaisu=Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)\|viitattu=2019-01-17\|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. === Toimintaperiaate === [[Tiedosto:GHS-pictogram-pollu.svg\|pienoiskuva\|H410: Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia]] ~~Biosidiset~~Biosidisten antifoulingvalmisteiden ~~toimpinta~~toiminta perustuu kemiallisesti vaikuttaviin aineisiin eli tehoaineisiin. Maalit ovat suunniteltu siten, että tehoaine vapautuu maalista. Tehoaineet ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille. Joutuessaan kosketuksiin tehoaineiden kanssa, veneiden ja alusten runkoon kiinnittyvät eliöt kuolevat ennen runkoon kiinnittymistä. Maalit voidaan luokitella koviin, pehmeisiin ja ~~itsekiillotuviin~~itsekiillottuviin maaleihin sen mukaan, miten tehoaine vapautuu valmisteista. === Ympäristöriskit === Yleisimpiä valmisteissa käytettäviä tehoaineita ovat [[Kupari(II)oksidi]] ja kuparitiosyanaatti. Molemmat ovat luokiteltu erittäin myrkyllisiksi vesieliöille ja niillä on pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Tehoaineiden lisäksi valmisteet sisältävät myös muita haitallisia yhdisteitä, kuten [[Sinkkioksidi\|sinkkioksidia]]. Valmisteiden toimintaperiaatteesta johtuen tehoaineita vapautuu ympäristöön jatkuvasti koko maalin käyttöiän ajan. Satamissa onkin mitattu ympäröiviä alueita korkeampia kuparipitoisuuksia. On havaittu, että satamissa merieliöstön kuolleisuus on korkeampaa ja lisääntyminen heikompaa, kuin satamien ulkopuolella<ref>{{Lehtiviite\|Tekijä=Maria Alexandra Bighiu, Elena Gorokhova, Bethanie Carney Almroth, Ann-Kristin Eriksson Wiklund\|Otsikko=Metal contamination in harbours impacts life-history traits and metallothionein levels in snails\|Julkaisu=PLOS ONE\|Ajankohta=2017-07-03\|Numero=7\|Sivut=e0180157\|Doi=10.1371/journal.pone.0180157\|Issn=1932-6203\|www=http://dx.doi.org/10.1371/journal.pone.0180157}}</ref> . Selittävänä tekijänä on pidetty satamien korkeita kuparin ja sinkin pitoisuuksia. Veneiden huoltotöiden yhteydessä, venettä pestessä, maalatessa tai maalia poistettaessa on riski valmisteiden joutumisesta maaperään. Suomessa, huvivenesatamissa onkin havaittu korkeita kupari- ja sinkkipitoisuuksia satama-alueiden maaperässä<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.pidasaaristosiistina.fi/files/2369/PSSRY_haitalliset_aineet_raportti_final.pdf\|nimeke=Haitalliset aineet pientelakoilla ja talvisäilytyspaikoilla\|tekijä=Jenny Gustafsson ja Hanna Haaksi\|julkaisu=\|ajankohta=\|julkaisija=\|viitattu=}}</ref>. Useasti kuparipitoisuudet satamien maaperässä ylittävät PIMA-asetuksessa (Valtioneuvoston asetus (VNa 214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista) määritetyn ylemmän ohjearvon. Ylempi ohjearvo kuvaa suurinta hyväksyttävää riskiä tavanomaista vähemmän herkässä maankäytössä, kuten teollisuus- ja varastoalueilla. Ylempi ohjearvo on asetettu joko ekologisten tai terveysriskien perusteella<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://core.ac.uk/download/pdf/14927040.pdf\|nimeke=Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet\|tekijä=Jussi Reinikainen\|julkaisu=\|ajankohta=\|julkaisija=\|viitattu=}}</ref>. talvisäilytyspaikoilla\|tekijä=Jenny Gustafsson ja Hanna Haaksi\|julkaisu=\|ajankohta=\|julkaisija=\|viitattu=}}</ref>. Useasti kuparipitoisuudet satamien maaperässä ylittävät PIMA-asetuksessa (Valtioneuvoston asetus (VNa 214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista) määritetyn ylemmän ohjeisarvon. Ylempi ohjearvo kuvaa suurinta hyväksyttävää riskiä tavanomaista vähemmän herkässä maankäytössä, kuten teollisuus- ja varastoalueilla. Ylempi ohjearvo on asetettu joko ekologisten tai terveysriskien perusteella<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://core.ac.uk/download/pdf/14927040.pdf\|nimeke=Maaperän ~~kynnys- ja ohjearvojen~~ ~~määritysperusteet\|tekijä=Jussi Reinikainen\|julkaisu=\|ajankohta=\|julkaisija=\|viitattu=}}</ref>.~~ === Käyttöä koskevat rajoitteet === Rivi 22 ⟶ 17: === Ympäristöhaittojen ehkäiseminen === Valmisteiden käytöstä johtuvia ympäristöhaittoja voidaan vähentää käyttämällä valmisteita käyttöohjeiden mukaisesti. Lisäksi haittoja voidaan vähentää vähentämällä valmisteiden käyttöä. Biosidisten valmisteiden käyttö ei ole välttämätöntä, sillä veneiden rungot voidaan pitää puhtaana myös mekaanisella puhdistuksella. Tähän tarkoitukseen on kehitetty erilaisia menetelmiä<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.pidasaaristosiistina.fi/ymparistotietoa/myrkyton_vesilla_liikkuminen/vaihtoehdot_myrkkymaaleille\|nimeke=Vaihtoehdot myrkkymaaleille - Pidä Saaristo Siistinä ry\|julkaisu=www.pidasaaristosiistina.fi\|viitattu=2019-01-17}}</ref>. Vene voidaan pestä siihen tarkoitetulla harjapesurilla. 1-3 pesua kaudessa riittää pitämään veneen rungon puhtaana, jolloin biosidisten antifouling-valmisteiden käytöstä voidaan luopua kokonaan. Suomessa ensimmäinen harjapesuri asennettiin Hangon itäsatamaan ja on ~~veneiliöiden~~veneilijöiden käytöstä vuonna 2019. Venettä ei tarvitse maalata myöskään silloin, jos venettä säilytetään kuivalla maalla, esim. venenostimen, trailerin tai telakan päällä. == Lähteet == <references /> [[Luokka:Myrkylliset kemikaalit]]

Ero sivun ”Antifouling-valmisteet” versioiden välillä