Ero sivun ”Villamammutti” versioiden välillä

On keskusteltu paljon siitä, miten oli mahdollista, että mammutit elivät kuivalla, kylmällä ja melko niukkatuottoisella arotundralla<ref name="ReferenceA">Hoffecker 2002, Desolate Landscapes s. 25, 24</ref><ref>[http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6VBC-41XM80M-1C&_user=10&_coverDate=01%2F31%2F2001&_rdoc=1&_fmt=high&_orig=search&_origin=search&_sort=d&_docanchor=&view=c&_searchStrId=1591864724&_rerunOrigin=google&_acct=C000050221&_version=1&_urlVersion=0&_userid=10&md5=9b731208e7224bf79e809ddbcf359249&searchtype=a Origin and causes of the mammoth steppe: a story of cloud cover, woolly mammal tooth pits, buckles, and inside-out Beringia] R. Dale Guthrie Quaternary Science Reviews Volume 20, Issues 1-3, January 2001, Pages 549–574 doi:10.1016/S0277-3791(00)00099-8</ref><ref>The Last Giant of Beringia: The Mystery of the Bering Land Bridge, Dan O'Neill, s. 135</ref><ref name="krause_15_4">[http://www.hanskrause.de/HKHPE/hkhpe_15_04.htm Chapter 4: Mammoth Fauna on Arctic Tundra] Hans Krause research Report Chapter 15:4, ja Bliss&Richards :''Paleoecology of Beringia'', 1982, s. 241</ref>. Joidenkin mielestä arotundra oli nykyistä tundraa ainakin osaksi tuottavampi ja/tai runsaslajisempi muun muassa lössilannoituksen takia. Kuivempi jääkauden arotundra oli laajalti myös kesällä nykyistä tundraa lämpimämpi, vaikka olikin talvella kylmempi<ref name="krause_15_4"/>. Kun tuuli kuljetti lössiä, kasvit saivat runsaasti ravinteita<ref name="ReferenceA"/>. Tällöin mammutin syömän ravinnon määrä ja/tai laatu olisi ollut ainakin paikoitellen parempi kuin mitä nykyisellä tundralla yleensä on. Toinen vastaus on, että mammutti liikkui huomattavan laajalla alueella ravintoa etsien hieman nykyisten [[Namib]]in puoliaavikolle sopeutuneiden [[savanninorsu]]jen, eli niin kutsuttujen "aavikkonorsujen" tapaan käyttäen hyväkseen normaalia runsaskasvuisempia keitaita. Venäjällä tehtyjen tutkimusten mukaan eroosio synnytti jääkauden aikana jokien viereen suuria [[balka|balkoiksi]] kutsuttuja painumia, jotka keräsivät kosteutta mammuttien tarvitsemaa kasvillisuutta varten. Näihin kehittyi humukseltaan mustamultaa vastaava maannos, jossa saattoi kasvaa runsas niittykasvillisuus<ref>[http://web.archive.org/web/20090706054906/http://www.mammuthus.chat.ru/abstract02.htm#SYCHEVA THE ROLE OF LOCAL LANDSCAPES OF THE PERIGLACIAL FOREST-STEPPE ON THE RUSSIAN PLAIN IN THE FORMATION OF FOOD RESOURCES FOR MAMMOTH HERDS IN THE VALDAI TIME] S.A. SYCHEVA</ref>. Jokien tulvatasangoilla oli rehevää kasvillisuutta, joka huokutteli mammutteja<ref>Lister ja Bahn 2000, s. 30</ref>. Toisaalta raskaat mammutit eivät pystyneet kulkemaan hyvin mutaisessa tai soisessa maastossa. Jääkauden kylmimpänä aikana mammutteja lienee Ukrainan seuduun mammutteja lienee eniten elänyt Itä-Euroopan tasangon keskiosan länsipuoliskossa, jossa periglasiaalinen aro tuotti maksimissaa 800–1&nbsp;700&nbsp;kg/ha ja jokivrsien niityt enintään 2&nbsp;500&nbsp;kg/ha<ref>''Landscape, climate and mammoth food resources in the East European plain during the Late Paleolithic'', A.A. Velichko, E.M. Zelikson, Institute of Geography RAN, Moscow, Russia – paleo@online.ru,The World of Elephants – International Congress, Rome 2001</ref>. Nykyisen tundrakasvillisuuden vuosituotanto on tätä luokkaa<ref>CAVM</ref>. Bliss ja Richards ovat väittäneet Keski-Beringian ympäristön tuottaneen jääkaudella jopa 9 tonnia/ha maan päällistä kasvibiomassaa, josta 65006&nbsp;500&nbsp;kg/ha heinä-sara-marunanniityillä<ref name="krause_15_4"/>