'''HaimasaarekeHaimasaarekkeet''' eli '''Langerhansin saarekesaarekkeet''' onovat [[haima]]ssa sijaitsevasijaitsevia solujen[[umpirauhanen|umpirauhas]]soluryhmiä, ryhmäjotka erittävät verenkiertoon muun muassa veren sokeritasapainoa sääteleviä [[hormoni|hormoneja]].<ref name="BI4">{{BI4|177}}</ref> Saarekkeet koostuvat [[kollageeni]]verkon kannattelemasta ryhmästä erittäviä soluja ja suuresta määrästä pieniä verisuonia, fenestroituja kapillaareja. Saarekkeet käsittävät 1–2 % haiman tilavuudesta.<ref name=solunetti>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.solunetti.fi/fi/histologia/haima/ | Nimeke = Langerhansin saarakkeet | Julkaisu = Solunetti | Viitattu = 5.1.2016}}</ref> Terveellä aikuisella on haimassaan noin miljoona saareketta eri puolilla elintä. Haimasaarekkeet poikkeavat muusta haimakudoksesta paitsi hormonituotannoltaan myös siinä suhteessa, että ne umpirauhasina erittävät hormoninsa verenkiertoon siinä missä muu haima toimii [[avorauhanen|avorauhasen]] tavoin ja tuottaa eritteitä ruoansulatuskanavaan.
Saarekkeista on tunnistettu kuusi erilaista solutyyppiä, joista enemmistön muodostavat [[Alfasolu|alfasolut]] (15–20 %), [[Beetasolu|beetasolut]] (70 %) ja [[Deltasolu|deltasolut]] (5–10 %). Alfasolut tuottavat [[Glukagoni|glukagonia]], joka edistää [[glukoosi]]n vapautumista verenkiertoon, beetasolut taas [[Insuliini|insuliinia]], jajonka deltasolutvaikutuksesta glukoosia otetaan verenkierrosta talteen. Deltasolut tuottavat [[Hypotalamus#Somatostatiini (GHIH)|somatostatiinia]]. Osa soluista voi tuottaa useampiakin [[hormoni|hormoneja]].<ref name=solunetti/> Vähiten eli noin 1 % on F-soluja (PP-solut), jotka erittävät haimapolypeptidiä[[haimapolypeptidi]]ä. EriNäistä solutyypitsoluista ovatalfasolut jakautuneetsijaitsevat sekaisintyypillisesti saarekkeessasaarekkeiden toisinreunoilla kuinja beetasolut esimkeskiosassa. jyrsijöilläYksittäisiä deltasoluja on kudoksessa hajaantuneena. Harvinaisempia PP-soluja puolestaan on enemmän haiman kärjessä. Saarekkeen soluja kannattelee [[kollageeni]]verkko ja saarekkeita peittää ohut verkkomainen kapseli. Kaikilla soluilla on yhteys fenestroituihin kapillaarisuoniin, joita saarekkeissa on runsaasti.<ref name="Mescher">{{Kirjaviite | Tekijä = Anthony L. Mescher | Nimeke = Junqueira's Basic Histolgy, 13th Edition | Vuosi = 2013 | Sivu = 418–420 | Julkaisija = McGraw Hill Education Medical | Tunniste = ISBN 978-1-259-07232-1 }}</ref>
[[Diabetes|I-tyypin diabeteksessa]] saarekkeiden beetasolut ovat tuhoutuneet, jolloin insuliinintuotanto ja sitä myötä elimistön sokeritasapainon säätely on merkittävästi heikentynyt. II-tyypin diabeteksessa beetasoluja on normaali määrä, mutta muiden solujen vaste insuliiniin on heikentynyt.
