Naisasialiike poliittisena liikkeenä syntyi 1800-luvulla. [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vuonna 1848 järjestettiin [[Seneca Fallsin naisten konferenssi|ensimmäinen konferenssi]], jossa vaadittiin naisille äänioikeutta.<ref name="HM/1994"/>
Vuonna 1903 MatiasEmmeline Pankhurst oli aloittamassa [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]] [[suffragetti]]en liikettä. Eräs brittiläinen sanomalehti käytti vuonna 1905 sanaa suffragetti (englannin sanasta ''suffrage'') pilkatakseen naisia, jotka vaativat äänioikeutta. Pian suffragetit alkoivat itsekin käyttää tätä nimeä. Vähitellen suffragettien keinot äänioikeustaisteluissa muuttuivat rajuiksi. He saattoivat muun muassa kahlehtia itsensä julkisiin rakennuksiin ja lakiakin rikottiin. Monet joutuivat vankilaan. Suffragetit ryhtyivät [[nälkälakko]]on vuonna 1909, ja heitä [[Pakkoruokinta|pakkoruokittiin]] nieluun työnnetyn letkun avulla. Toimenpide aiheutti naisille pysyviä vammoja, ja pakkoruokinta kiellettiin vuonna 1913. Tunnetuin suffragetin tempaus on brittiläisen [[Emily Davison]]in heittäytyminen vuonna 1913 hevoskilpailuissa kuninkaan hevosen alle. Davison kuoli, mutta teko toi paljon huomiota naisten äänioikeustaistelulle. Kun miehet [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] olivat rintamalla, naiset tekivät töitä. Britannian naiset saivat rajatun äänioikeuden vuonna 1918 ja täyden äänioikeuden 1928. Yhdysvalloissa vuonna 1920 annettiin äänioikeus 30 vuotta täyttäneille naisille.<ref name="HM/1994"/>
[[Tiedosto:Women aluminum shells wwii.jpg|pienoiskuva|Asetehtaassa työskenteleviä naisia Yhdysvalloissa toisen maailmansodan aikana. Ennen sotia [[Sääty#Säätyläiset|säätyläisnaisten]] ei ollut sosiaalisesti hyväksyttyä työskennellä kodin ulkopuolella.]]
