Versio 12. tammikuuta 2019 kello 10.49 muokkaa Putsari (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 30 844 muokkausta p kh ← Vanhempi muutos		Versio 18. tammikuuta 2019 kello 12.52 muokkaa kumoa Putsari (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 30 844 muokkausta p kh Uudempi muutos →
Rivi 23: Tauriini on [[aminohappo]] mutta ei [[karboksyylihappo]]. Tauriini ei osallistu ihmiselimistössä [[alfa-aminokarboksyylihappo]]jen tapaan [[proteiini]]en [[proteiinisynteesi\|synteesiin]]. Sen sijaan sitä esiintyy ihmisen elimistössä vapaana aminohappona mm. [[aivot\|aivoissa]], joissa se on toiseksi yleisin vapaa aminohappo. Tauriinia on lisäksi [[silmä]]n [[verkkokalvo]]ssa, [[sydän]]- ja luustolihaskudoksessa sekä sapessa. Tauriinia erittyy myös [[äidinmaito]]on. Aikuisessa ihmisessä tauriinia on noin 1 g ruumiinpainokiloa kohti. Aikuisilla tauriinia voidaan syntetisoida B6-vitamiinin läsnä ollessa [[rikki]]ä sisältävistä [[alfa-aminohappo\|alfa-aminohapoista]], [[kysteiini]]stä tai [[metioniini]]sta<ref name=":0" />. Päivittäin tauriinia kyetään syntetisoimaan keskimäärin 0,~~4-1~~4–1,0 mmol (~~50-125~~50–125 mg), ja synteesi tapahtuu pääasiallisesti [[maksa]]ssa ja aivoissa<ref name=":0" />. Synteesi on voimakkaampaa miehillä kuin naisilla<ref name=":0" />. Tauriinin muodostuminen on melko hidasta ja voimakas [[lihas]]rasitus hidastaa sitä entisestään, joten ravinnosta saatavalla tauriinilla on merkitystä. Tauriini ei kuitenkaan ole ihmiselle välttämätön ravintoaine eikä sille ole annettu saantisuositusta. Toisin kuin aikuiselle ihmiselle imeväisikäiselle lapselle tauriini on välttämätön [[ravintoaine]], jota on saatava joko äidinmaidosta tai [[äidinmaidonkorvike\|äidinmaidonkorvikkeesta]]. [[energiajuoma\|Energiajuomien]] ohella synteettistä tauriinia käytetäänkin [[äidinmaidonkorvike\|äidinmaidonkorvikkeiden]] valmistukseen.

Ero sivun ”Tauriini” versioiden välillä