Ero sivun ”Luettelo maailmanperintöluettelon kohteista Suomessa” versioiden välillä

Suomi on Unescon maailmanperintökomitean jäsen vuosina 2014-2017. Suomea maailmanperintökomiteassa edustavat [[Museovirasto]]n ja [[Metsähallitus|Metsähallituksen]] edustajat, apunaan asiantuntijoita Museovirastosta, Metsähallituksesta ja ministeriöistä. Jotta kohde voidaan esittää sisällytettäväksi maailmaperintöluetteloon, se tulee ensin sisällyttää kansalliseen aieluetteloon. Kulttuurikohteiden esitykset valmistelee OKM/Museovirasto, luontokohteiden esittelystä vastaa ympäristöministeriö. Sekakohteet, joilla on sekä kulttuuri- että luonnonperintöarvoja ovat molempien viranomaisten vastuulla.<ref name="NBA"/>

|- bgcolor="#ccccccCCCCCC"

! Kohde !! Kuva !! Sijainti !! [[Maailmanperintöluettelo#Kriteerit|Kriteerit]] !! Vuosi !! Kuvaus !! viite

| [[Merenkurkku – Höga kusten]] || [[Tiedosto:De Geer moraines at Kvarken.JPG|240px ]] || [[Merenkurkku]] || Luontokohde <br> VIII ||2006 || Merenkurkku – Höga kusten edustaa poikkeuksellista geologista arvoa: alueella jääkauden jälkeinen maakohoaminen on maailman nopeita ja Merenkurkun saaristossa on nähtävissä useita jääkauden aikaisia muodostelmia, kuten [[De Geer -moreeni]]a. Merenkurkun maailmanperintökohteeseen lasketaan myös [[Höga kusten]]in Ruotsin puoleinen osuus. ||<ref>http://whc.unesco.org/en/list/898/</ref>

| [[Petäjäveden vanha kirkko]] || [[Tiedosto:Petäjävesi Old Church from south.JPG|240px ]] || [[Petäjävesi]] || Kulttuurikohde <br> IV ||1994 || Luterilainen maalaiskirkko, joka on poikkeuksellinen esimerkki Pohjois-Euroopan puukirkkorakentamisen perinteestä. ||<ref>http://whc.unesco.org/en/list/584/</ref>

| [[Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue]] || [[Tiedosto:Sammallahdenmäki Bronze age burial site Huilu Long ruin.jpg|240px ]] || [[Rauma]] ([[Lappi (Rauma)|Lappi]]) || Kulttuurikohde <br> III, IV ||1999 || Hiidenkiukaita ja kehäröykkiöitä. Yli 30 hautaröykkiötä kertoo hautaustavoista, yhteiskunnasta ja uskonnosta Pohjois-Euroopassa kolmentuhannen vuoden takaa. ||<ref>http://whc.unesco.org/en/list/579/</ref>

| [[Struven ketju]] || [[Tiedosto:Alatornio Church 20121107.JPG|240px ]] || 6 kohdetta:<br>[[Stuorrahanoaivi]],<br>[[Aavasaksa]],<br> [[Alatornion kirkko]] (kuvassa),<br>[[Oravivuori]],<br>[[Tornikallio]],<br>[[Mustaviiri]] || Kulttuurikohde <br> II, III, IV ||2005 || Struven ketju on kolmiomittausketju Jäämereltä Mustallemerelle kymmenen valtion alueella. Se oli ensimmäinen tarkka pitkä pituuspiirin mittaus, ja lisäksi se on poikkeuksellinen esimerkki teknisestä rakennelmaryhmästä ja sillä on selkeä yhteys ihmisten kiinnostukseen Maan muodosta ja koosta. Suomen kuusi suojeltua pistettä sijaitsevat [[Enontekiö]]llä, [[Ylitornio]]lla, [[Tornio]]ssa, [[Jyväskylä]]n [[Korpilahti|Korpilahdella]], [[Lapinjärvi|Lapinjärven]] [[Porlammi]]lla ja [[Pyhtää]]llä. ||<ref>http://whc.unesco.org/en/list/1187/</ref>

| [[Suomenlinna]] || [[Tiedosto:Suomenlinna.jpg|240px ]] || [[Helsinki]] || Kulttuurikohde <br> IV ||1991 || Merilinnoitus 1700-luvun loppupuolelta, joka on malliesimerkki 1600- ja 1700-lukujen linnoitusperinteestä, erityisesti [[bastioni]]järjestelmästä. ||<ref>http://whc.unesco.org/en/list/583/</ref>

| [[Vanha Rauma]] || [[Tiedosto:Vanharauma3.jpg|240px ]] || [[Rauma]] || Kulttuurikohde <br> IV, V ||1991 || Vanha Rauma on yksi parhaiten säilyneitä esimerkkiä pohjoiseurooppalaisesta arkkitehtuurista ja kaupunkilaiselämästä, ja lisäksi se on malliyksilö pohjoismaisesta puukaupungista. ||<ref>http://whc.unesco.org/en/list/582/ </ref>

| [[Verla|Verlan puuhiomo ja pahvitehdas]] || [[Tiedosto:Verla museum.jpg|240px ]] || [[Kouvola]] ([[Jaala]]) || Kulttuurikohde <br> IV ||1996 || Pikkupaikkakunnan puunjalostusteollisuutta ja siihen liittyvä asuntoalue, joka on säilynyt poikkeuksellisen hyvänä esimerkkinä pienimuotoisesta paperiteollisuudesta, joka kukoisti Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. ||<ref>http://whc.unesco.org/en/list/751/</ref>