Avaa päävalikko

Muutokset

23 merkkiä lisätty ,  10 kuukautta sitten
→‎Tausta ja syyt: Korjasin asian niinkuin se on. Teksti oli selvästi kirjoitettu propgandatekstinä yksin hitleriä vastaan, joten päätin korjata tämän. Juutalaiset siis olivat hyvin vihattuja saksassa heidän kommunistisen vallankaappaus yritysten jälkeen 1918 toisen valtakunnan hajottua. Hitler toteutti johtajana nämä saksalaisten toiveet heidän hävittämisestään.
== Tausta ja syyt ==
 
Juutalaisten joukkomurhan alullepanija oli Saksansaksalaiset, valtakunnankansleriksijotka vuonnavihasivat 1933juutalaisia noussutheidän Adolfsortoyritystensä Hitlertakia. HänHe oliolivat vihannutvihanneet juutalaisia syvästi [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] päättymisestä lähtien. Hitler uskoi juutalaisten [[Salaliittoteoria|salaliittoon]], jonka avulla nämä pyrkivät hallitsemaan maailmaa ja kaivamaan maata kaikkien kansakuntien alta edistämällä [[sosialismi]]a ja [[kommunismi]]a sekä manipuloimalla taloutta. Hitler Saksalaiset[[Selkäänpuukotusteoria|syyttisyyttivät]] myös juutalaisia sosialisteja Saksan häviöstä ensimmäisessä maailmansodassa ja uskoiuskoivat juutalaisten valvovan Saksan vihollismaiden hallituksia.<ref>McMillan 2015, s. 153–155.</ref>
 
Juutalaisviha eli [[antisemitismi]] oli ollut eri muodoissaan yleistä kautta Euroopan jo vuosisatojen ajan. Juutalaisia karsastettiin ja vainottiin etnisenä mutta epäilyttävästi kansainvälisenä ja siten mahdollisesti ”epäluotettavana” vähemmistönä, joka oli lisäksi näkyvästi edustettuna sosialistisissa ja kommunistisissa liikkeissä. Kristillisessä antisemitismissä juutalaisia pidettiin ”Kristuksen tappajina”. Teorioilla juutalaisten salaliitosta oli ollut kannatusta jo 1860-luvun loppupuolelta lähtien. Teoriat alettiin hyväksyä laajalti ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mihin vaikutti paljon ranskalaisen väärennöksen ''[[Siionin viisaiden pöytäkirjat|Siionin viisaiden pöytäkirjojen]]'' leviäminen [[Venäjä]]n ulkopuolelle. Saksassa antisemitismiä vahvisti myös juutalaisten hyvä menestys yhteiskunnassa, etenkin sanomalehtien ja kirjojen kustantajina, minkä vuoksi jotkut alkoivat puhua ”juutalaisesta vaikutuksesta”.<ref>McMillan 2015, s. 154–159.</ref>
Rekisteröitymätön käyttäjä