Versio 16. toukokuuta 2018 kello 09.12 muokkaa Nitraus (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 156 761 muokkausta p Linkin korjaus ← Vanhempi muutos		Versio 15. tammikuuta 2019 kello 12.30 muokkaa kumoa Putsari (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 30 844 muokkausta p kh Uudempi muutos →
Rivi 23: ==Riboflaviinin tarve ja saanti== [[Tiedosto:Milk glass.jpg\|thumb\|150px\|vasen\|Maito on tärkeä riboflaviinin lähde.]] [[Valtion ravitsemusneuvottelukunta\|Valtion ravitsemusneuvottelukunnan]] suositusten mukaan riboflaviinia tulisi saada 0,14 [[Milligramma\|mg]]/vrk ravinnosta energiana saatua [[joule\|megajoulea]] kohti eli aikuisilla naisilla noin 1,2–1,3 mg/vrk ja miehillä 1,~~4-1~~4–1,6 mg/vrk. Lapsilla ja nuorilla suositus vaihtelee iän mukaan.<ref name="VRNK" >{{Verkkoviite \| Tekijä = Valtion ravitsemusneuvottelukunta\| Nimeke = Terveytta ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014\| Osoite = http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.2.pdf \|Ajankohta = 2014\| Julkaisija = Valtion ravitsemusneuvottelukunta\| Viitattu = 16.5.2014 }}</ref> Suomessa naiset saavat riboflaviinia keskimäärin 1,7 mg/vrk (0,24 mg/MJ/vrk) ja miehet 2,1 mg/vrk (0,23 mg/MJ/vrk). Suosituksiin verrattuna ravinnosta saadaan ribolfaviinia enimmäkseen riittävästi, mutta osalla väestöä saanti on pienempää kuin keskimääräinen tarve. Ravintoainevalmisteiden käyttö parantaa tilannetta jonkin verran. Suomalaisten tärkein riboflaviinin lähde ovat [[maito]]valmisteet. Riboflaviinia saadaan myös liharuoista ja viljavalmisteista.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite= http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110839/URN_ISBN_978-952-245-951-0.pdf?sequence=1 \| Tekijä = Helldán, Anni, Raulio, Susanna ym. (toim.) \| Nimeke = Finravinto 2012 -tutkimus \| Julkaisija = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos \| Ajankohta = 2013 \| Viitattu = 11.3.2014}}</ref>

Ero sivun ”Riboflaviini” versioiden välillä