Ero sivun ”Rauno Meriö” versioiden välillä

'''Rauno Martti Meriö''' (s. [[22. lokakuuta]] [[1933]] [[Käkisalmi]]) oli [[Suomen Ilmavoimat|Ilmavoimien]] komentajana [[22. huhtikuuta]] [[1975]] -– [[31. tammikuuta]] [[1987]].

Meriö valmistui [[Kadettikoulu]]sta vuonna [[1955]]. Hän toimi [[Messerschmitt Bf 109]] -[[lentue]]en päällikkönä [[Hävittäjälentolaivue 31]]ssä ja sai [[de Havilland Vampire|Vampire]]-suihkukonekoulutuksen. Vuosina 1959-19601959–1960 hän toimi lennonopettajana silloisessa [[Lentosotakoulu|Ilmasotakoulu]]ssa Kauhavalla. [[Kapteeni (sotilasarvo)|Kapteeniksi]] ylennetty Meriö opetti ilmasotatekniikkaa [[Sotakorkeakoulu]]ssa vuosina 1962-19661962–1966 suorittaen samalla [[diplomi-insinööri]]n tutkinnon. SKK:n ilmasotalinjan hän kävi itse vuosina 1966-19671966–1967 edeten tätä kautta [[Ilmavoimien Esikunta]]an. Totaalisen maanpuolustuksen kurssin Meriö suoritti vuonna 1972 yleten [[eversti]]ksi.

Meriö toimi [[Lentosotakoulu|Ilmasotakoulu]]n johtajana vuosina 1972-19731972–1973 sekä [[Lapin Lennosto]]n ensimmäisenä komentajana Rovaniemellä vuosina 1973-19751973–1975.

Hänen puolustushaarakomentajakauteensa sattui vuodenvaihteen 1984 - 19851984–1985 nk. ohjusvälikohtaus, jossa Inarinjärveen putosi harhautunut neuvostoliittolainen ilmamaaliohjus. Sen puitteissa pohdittiin, onko Suomen [[ilmavalvonta]] tarpeeksi tehokas.

Yksi tällaisia kirjoja on Humanoidit (Otava, 1972. 316 s., alkuperäisteos The Humanoids ISBN 978-0860070573). Tätä ennen hän käänsi saksan- ja englanninkieliset teokset Waffe und Wirkung bei der Fliegerabwehr (1966), Fighters (1968), Bombers (1968) ja Fighters 1914-19191914–1919 (1969).

Meriö oli [[Karjalan Liitto|Karjalan Liiton]] puheenjohtajana vuosina [[1990]] - –[[1995]]. Hän puolusti julkisuudessa [[Karjala-kysymys|Karjalan palautusta]] ja on 2000-luvun alusta ollut [[ProKarelia]]n toisena puheenjohtajana.