Ero sivun ”Atomi” versioiden välillä

'''Atomi''' ({{k-grc|ἄτομος|atomos}}, jakamaton) on [[alkuaine]]en [[kemia]]llisesti pienin osa. Toisin kuin sanan alkuperäinen merkitys antaa ymmärtää, nykyisin atomien katsotaan koostuvan pienemmistä osista.

 

Atomi jaetaan [[atomiydin|ytimeen]], joka koostuu protoneista ja neutroneista, ja ytimen ulkopuolella olevaan protoneihin nähden samaan määrään [[elektroni|elektroneja]]. Elektronin todennäköistä sijaintia kuvataan teoreettisella todennäköisyysjakaumalla. Tätä aluetta, missä elektroni voi teoreettisesti sijaita kutsutaan myös elektronipilveksi-, verhoksi, -kuoreksi. Protonit ja neutronit ovat massaltaan moninkertaisesti elektroneja suurempia, ja atomin massa onkin pitkälti keskittynyt ytimeen. Ytimen ja elektronipilven väliin jää täysin tyhjää tilaa ja suurin osa atomin tilavuudesta onkin tyhjää.<ref>{{cite book|first1=Milton|last1=Orchin|first2=Roger S.|last2=Macomber|first3=Allan|last3=Pinhas|first4=R. Marshall|last4=Wilson|year=2005|url=http://media.wiley.com/product_data/excerpt/81/04716802/0471680281.pdf|title=Atomic Orbital Theory}}</ref>

 

==== Elektronipilven tarkempi rakenne ====

[[Kuva:HAtomOrbitals.png|250px|thumb|Orbitaalien muotoja. Ylälaidassa olevat kirjaimet symboloivat orbitaalin kirjainsymbolia ja reunassa olevat numerot pääkvanttilukua.]]

 

Jokainen elektronitaso eli pääkvanttiluku jakaantuu useisiin sivukvanttilukuihin eli [[orbitaali|orbitaaleihin]]. Jokaista pääkvanttilukua kohti on sivukvanttilukuja yksi vähemmän kuin pääkvanttiluvun järjestysnumero on eli tottelee kaavaa ''l''&nbsp;=&nbsp;''n''&nbsp;&minus;&nbsp;1. Näin ollen se voi saada arvon nolla. Jokaista arvoa kohti on annettu oma kirjainsymboli, jotka näkyvät taulukosta: