Versio 17. joulukuuta 2018 kello 01.17 muokkaa August-54 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 28 441 muokkausta →‎Suomessa ← Vanhempi muutos		Versio 13. tammikuuta 2019 kello 18.45 muokkaa kumoa August-54 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 28 441 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Raastuvanoikeus''' (lyhenne RO<ref name=kotus>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 \| Nimeke = Lyhenneluettelo \| Ajankohta = 31.10.2013 \| Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus \| Viitattu = 23.11.2013}}</ref>, {{k-sv\|rådhusrätt}} tai ''~~rådstuvorätt~~rådstuvurätt'', suomen puhekielessä usein ''rosis'') oli [[Ruotsi]]ssa vuoteen 1971 ja [[Suomi\|Suomessa]] vuoteen 1993 saakka vanhojen kaupunkien [[alioikeus\|alioikeuden]] nimi. Maaseudulla sekä myös kauppaloissa ja uusissa kaupungeissa alioikeutena toimivat [[kihlakunnanoikeus\|kihlakunnanoikeudet]]. [[Vuoden 1734 laki\|Vuoden 1734 lain]] mukaan, joka oli pitkään voimassa molemmissa maissa, raastuvanoikeus oli yleensä vasta toinen oikeusaste, ensimmäisenä olivat [[kämnerinoikeus\|kämnerinoikeudet]]. Kaikissa kaupungeissa ei kämnerinoikeutta kuitenkaan ollut, jolloin niissä raastuvanoikeus toimi ensimmäisenä oikeusasteena.<ref>{{verkkoviite \| Osoite = http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175924.html \| Nimeke = Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 laki: Oikeudenkäymisen Kaari \| Selite = 1. luvun 3 ja 4 § sekä 6. luku \| Sivusto = Agricola-projekti \| Viitattu = 2.10.2017}}</ref> Kämnerinoikeudet kuitenkin lakkautettiin molemmissa maissa 1800-luvulla, Suomessa vuonna 1868<ref>{{kirjaviite \| Nimeke = Tietosanakirja, 5. osa (Kulttuurisana–Mandingo) \| Sivu = 284 \| Luku = Kämnerinoikeus \| Julkaisija = Tietosanakirja Oy \| Vuosi = 1913 \| www = http://runeberg.org/tieto/5/0162.html}}</ref>, minkä jälkeen raastuvanoikeudesta tuli alin oikeusaste.

Ero sivun ”Raastuvanoikeus” versioiden välillä