Ero sivun ”Nobelium” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p
p kh
Rivi 25:
|kiderakenne=
|olomuoto=kiinteä
|sulamispiste-kelvin=11001 100
|sulamispiste-celsius=827
|kiehumispiste-kelvin=
Rivi 43:
}}
 
'''Nobelium''' ({{k-la| nobelium}}, aikaisemmalta [[Alkuaineiden IUPAC-nimeämiskäytäntö|tilapäiseltä nimeltään]] myös '''unnilbium''') on keinotekoisesti valmistettu [[alkuaine]], jonka [[kemiallinen merkki]] on '''No''' ja [[järjestysluku (kemia)|järjestysluku]] 102. Alkuaine saatiin ensi kertaa muodostumaan kokeessa, jossa pommitettiin [[curium]]atomeja [[hiili]]-ioneilla vuonna [[1957]]. Nobeliumia on tuotettu vain hyvin pieniä määriä, eikä edes sen väristä olla varmoja; luultavasti se on hopeanvalkoinen tai metallinharmaa. Nobeliumin [[moolimassa]] on 259 [[atomimassayksikkö|u]] ja [[sulamispiste]] n. 11001&nbsp;100 [[kelvin|K]]. Nimensä nobelium on saanut [[Alfred Nobel]]in mukaan. Nobeliumilla ei ole mitään tunnettua käyttöä tieteellisen perustutkimuksen ulkopuolella. Jaksollisessa järjestelmässä nobelium sijaitsee [[mendelevium]]in ja [[lawrencium]]in välissä.<ref name="Silva">{{Kirjaviite | Nimeke = Fermium, Mendelevium, Nobelium, and Lawrencium | Julkaisija = Springer | Vuosi = 2006 | Tekijä = Silva, Robert J. | Luku = luku 13 | Sivut = 1621–1651 | Selite = Teoksessa: Morss, Lester R. et al. (toim.) ''The Chemistry of the Actinide and Transactinide Elements'', 3. painos | Julkaisupaikka = Dordrecht | Isbn = 1402035985 | www = http://radchem.nevada.edu/classes/rdch710/files/Fm%20to%20Lr.pdf | Tiedostomuoto = PDF | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Nobeliumin kaikki [[isotooppi|isotoopit]] ovat [[radioaktiivisuus|radioaktiivisia]]. Niistä vakaimman, <sup>259</sup>No:n, puoliintumisaika on 58 [[minuutti|min]], ja epästabiilisimman <sup>250</sup>No:n vain 0,25&nbsp;ms. Kaikkiaan isotooppeja on löydetty 12. Nobeliumin kemialliset ominaisuudet tunnetaan huonosti. Se muodostaa vesiliuoksissa yhdisteitä [[hapetusluku|hapetusasteella]] +3 ja +2, joista jälkimmäiset ovat vakaampia.<ref name="Silva"/>
Rivi 55:
== Isotoopit ==
 
Tunnettujen 12 isotoopin [[massaluku|massaluvut]] vaihtelevat välillä 250-262250–262, poikkeuksellisesti kuitenkin 261 puuttuu (katso taulukko). Näillä on yhteensä kolme [[isomeeri]]ä: <sup>251m</sup>No, <sup>253m</sup>No ja <sup>254m</sup>No. Pitkäikäisimmän isotoopin, <sup>259</sup>No:n, puoliintumisaika on 58 minuuttia, mutta kemiallisissa analyyseissä käytetään yleensä <sup>255</sup>No isotooppia, koska sitä on helpompi tuottaa tarvittavia määriä.<ref name="Silva"/>{{rp|1637}}
{| class="wikitable"
|-