Ero sivun ”Hyvinvointivaltio” versioiden välillä

'''Hyvinvointivaltio''' tai '''sosiaalivaltio''' on [[valtiomuoto]], jonka kansalaisilla on korkea [[Inhimillisen kehityksen indeksi|elintaso]] ja hyvin järjestetty [[sosiaaliturva]]. Oikeustieteiden näkökulmasta hyvinvointivaltiossa on [[parlamentti|keskusvallalla]] keskeinen rooli elintason ja toimeentulon varmistamisessa.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/hyvinvointivaltio|Nimike=Kielitoimiston sanakirja|Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy| Ajankohta=2017}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.laki24.fi/hyvinvointivaltio/|nimeke=Hyvinvointivaltio -– Laki24.fi|julkaisu=Laki24.fi|ajankohta=2016-12-21|viitattu=2017-12-03|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>

* '''moraalittomuus''' -– sosiaalivaltio puuttuu [[yksilönvapaus|yksilönvapauteen]], joka pakottaa yksilön [[subventointi|subventoimaan]] (tukemaan) toisten [[kulutus]]ta. Rahan käyttö sosiaalipalveluihin vähentää yksilöiden oikeutta antaa osan rahoistaan toisille ja on vertailukelpoinen yksityisomaisuuden takavarikoinnin kanssa ([[libertaari]]en näkemys)

* '''[[Perustuslaki|perustuslaillinen]] omaisuudensuoja''' -– jokaisen yksilön omaisuus on suojattu perustuslailla, ja korkean verotuksen hyvinvointivaltio loukkaa yksilön oikeutta.

* '''ylisääntely''' -– hyvinvointivaltio ylikuormittaa yksityisyrityksiä, mikä hidastaa talouskasvua ja luo [[työttömyys|työttömyyttä]].

* '''tehottomuus''' -– vapaat markkinat tuottavat ja kohdentavat palvelut tehokkaammin ja vaikuttavammin kuin valtion hyvinvointiohjelmat, ja voidaan rahoittaa vähemmillä veroilla. ([[Friedrich Hayek]]in mukaan markkinamekanismi on paljon tehokkaampi ja pystyy vastaamaan suuren ihmisjoukon nimenomaisiin tarpeisiin valtiota paremmin.)

* '''hitaus''' -– hyvinvointivaltio ei pysty vastaamaan yhteiskunnallisiin muutoksiin nopeasti kuin toimijat vapailla markkinoilla, minkä vuoksi palvelun laatu laahaa jäljessä.

* '''väärä motivointi''' -– hyvinvointivaltiolla on epätoivottuja vaikutuksia käyttäytymiseen, kuten vähentämällä motivaatiota itsestä ja muista huolehtimiseen tai työntekoon.

* '''[[Yhteisöllisyys|yhteisöllisyyden]] väheneminen''' -– valtion ottaessa vastuun ihmisten taloudellisesta huolenpidosta, yksityisten ei tarvitse enää huolehtia heikommissa asemassa olevista pitämällä huolta perheestä, suvusta tai lahjoittamalla rahaa hyväntekeväisyyteen tai vaikeuksissa olevien auttamiseen.

* '''monimutkaisuus''' -– lainsäädäntöön ja julkiseen hallintoon perustuva sosiaalijärjestelmä johtaa päällekkäiseen ja monimutkaiseen sääntelyyn, jonka hallinnointi on kallista ja jonka seurauksena voi olla [[kannustinloukku|kannustinloukkuja]].

* '''ei ratkaise köyhyysongelmaa''' -– vastikkeettoman rahan antaminen ei ratkaise alkusyitä, jotka ajavat ihmiset köyhyyteen.

* '''veronmaksuhalukkuuden lasku''' -– korkealla veroasteella ylläpidetty hyvinvointivaltio ajaa yhteiskunnan nettomaksajat välttelemään veroja tai muuttamaan alemman verotuksen maihin.

* '''[[korruptio]]''' -– mitä enemmän rahaa käytetään julkiseen sektoriin, sitä suurempi riski on verorahojen väärinkäytöksiin.

* [[Markkinahäiriö|'''markkinahäiriö''']] -– verorahoin tuetulla alihinnoittelulla julkinen sektori ajaa yksityiset pois markkinoilta, mikä heikentää palvelutasoa ja palvelun saatavuutta.

* {{Kirjaviite | Tekijä = Andersen, Torben M.; Holmström, Bengt; Honkapohja, Seppo; Korkman, Sixte; Söderström, Hans Tson; Vartiainen, Juhana | Nimeke = The Nordic Model -– Embracing globalization and sharing risks | Vuosi = 2007 | Julkaisija = ETLA | Tunniste = ISBN 978-951-628-468-5 | www = http://www.arhiv.svrez.gov.si/fileadmin/svez.gov.si/pageuploads/docs/Strategija_razvoja_Slovenije/The_Nordic_Model.PDF#page=1&zoom=auto,371,608 | www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = 29.4.2016 | Kieli = {{en}} }}