Ero sivun ”Kristillinen pasifismi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
StrynBot (keskustelu | muokkaukset)
p koodifix, replaced: </br> → <br> using AWB
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Nykyisin: lähdeviite kuntoon
Rivi 17:
== Nykyisin ==
 
Nykyäänkin on muutamia kristillisiä yhteisöjä, jotka edellyttävät jäseniltään kristillistä pasifismia, kuten [[mennoniitat]] ja [[kveekarit]]. Useimmat kristilliset yhteisöt pitävät pasifismia sellaisena asiana, että sallivat jäsenilleen sekä pasifismin että aseellisen maanpuolustuksen.<ref>[http://kultut-arkistot.utu.fi/tku/897.html Aseistakieltäytymisen uskonnolliset perusteet]. Kultut.utu.fi.</ref><br />
 
Suomen evankelis-luterilainen kirkko opettaa "oikeutetun sodan" teologiaa eikä hyväksy hyökkäyssotia: "Kristillisen opetuksen mukaan sota on synnin seurausta. Sota voi tulla kyseeseen vain äärimmäisenä ja viimeisenä puolustuskeinona suuremman pahan ehkäisemiseksi. Tämä merkitsee muun muassa hyökkäyssodan kieltämistä. Näkemykseen liittyy niin kutsuttu oikeutetun sodan teoria, jonka ovat muotoilleet kirkkoisät Augustinus ja Tuomas Akvinolainen. Suomen evankelis-luterilainen kirkko pitää sotaa kansojen ja ihmiskunnan onnettomuutena. Tappaminen ei voi koskaan olla moraalinen velvollisuus, mutta niin kutsuttuun oikeutettuun sotaan osallistuminen on hyväksyttävää."<br/>
 
Nykyään kirkon asenne kristillisiin pasifisteihin on varsin suvaitseva: "Kristikunnassa ja luterilaisuudessa on sijaa myös radikaalille pasifismille, joka suhtautuu torjuvasti kaikkeen tappamiseen. Tällöin viitataan usein Kristuksen opetukseen ja esimerkkiin ja erityisesti Vuorisaarnaan." <ref>''[httphttps://www.evl2evl.fi/sanasto/index Sota].php/Sota TäältäKirkollinen voitsanasto. lukeaViitattu lisää kirkon näkemystä aiheesta7.1.2019.]''</ref>
 
== Katso myös ==