Ero sivun ”Kesäolympialaiset 1980” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu kustantaja
Viittausvirhe korjattu.
Rivi 15:
Vuoden '''1980 kesäolympialaiset''' pidettiin [[Moskova]]ssa, [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] 19. heinäkuuta – 3. elokuuta [[1980]]. Kisoja haki Moskovan lisäksi vain [[Los Angeles]], joka sai kisat järjestettäväkseen [[Kesäolympialaiset 1984|seuraavalla kerralla]]. Moskovan kisat olivat ensimmäiset [[Sosialismi|sosialistisessa]] maassa järjestetyt olympialaiset. Useat [[Vapaa maailma|Vapaan maailman]] maat boikotoivat Moskovan kisoja ja vastaavasti useat sosialistimaat Los Angelesin kisoja.<ref name="report"/><ref name="about"/><ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1981'', s. 463. Helsinki: Otava, 1980.</ref>
 
Olympialaisten [[Purjehdus olympialaisissa|purjehduslajit]] järjestettiin [[Pirita]]n satamassa [[Tallinna]]ssa. [[Jalkapallo]]-otteluita järjestettiin Moskovan lisäksi [[Pietari (kaupunki)|Leningradissa]], [[Kiova]]ssa ja [[Minsk]]issä.<ref name="multiple">Britta Kruse ja Armin Mende: Olympialaiset 100 vuotta, s. 169 , Gummerus, 1996. ISBN 951-20-4825-6 </ref> Kisojen avajaisten yhteydessä säätä muokattiin aurinkoisemmaksi lentokoneista levitettävien kemikaalien avulla.
 
Neuvostoliitto syyllistyi olympialaisissa useisiin toimitsijavilppeihin, joista yksi tunnetuimmista on keihäänheittäjä [[Dainis Kūla]]n laittoman heiton hyväksyminen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/kun-moskovan-stadionin-portit-olivat-auki-olympialaiset-joilla-neuvostoliitto-pelasti-maailman|nimeke=Kun Moskovan stadionin portit olivat auki: ”Olympialaiset, joilla Neuvostoliitto pelasti maailman”|julkaisu=Suomen Kuvalehti|viitattu=|tekijä=Vares, Vesa|ajankohta=9.8.2013}}</ref> Kisat muistetaan myös niiden maskotista [[Miska-karhu]]sta, joka oli ensimmäinen nykyaikaisesti tuotteistettu kisamaskotti.
Rivi 40:
== Boikotti ==
{{Pääartikkeli|[[Luettelo olympiakisojen boikoteista]]}}
Kilpailuja boikotoi [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] johdolla peräti 47 maata johtuen Neuvostoliiton osallistumisesta [[Afganistanin sota (1979–1989)|Afganistanin sisällissotaan]].<ref name="multiple"> Britta Kruse ja Armin Mende (1995): Olympialaiset 100 vuotta s. 169 </ref> Ainoastaan 80 maata osallistui, mikä oli pienin luku sitten [[Kesäolympialaiset 1956|vuoden 1956 kisojen]].<ref> [http://www.olympic.org/uk/games/past/innovations_uk.asp?OLGT=1&OLGY=1980 Kansainvälisen olympiakomitean sivusto] </ref> 15 maata protestoi Afganistanin tapahtumia osallistumalla avajaisiin ja mitalinjakoseremonioihin [[olympialippu|olympialipun]] alaisuudessa. Näiden maiden kultamitalisteille soitettiin [[olympiahymni]] kansallislaulun sijaan. Ainoat Länsi-Euroopan maat, jotka kilpailivat oman lippunsa alla, olivat [[Islanti]], [[Itävalta]], [[Kreikka]], [[Kypros]], [[Ruotsi]] ja [[Suomi]].
 
Mahdollisuus boikotoinnista otettiin esille [[Nato]]n kokouksessa 1. tammikuuta 1980. Yhdysvaltain presidentti [[Jimmy Carter]] teki aloitteen 20. tammikuuta boikotin puolesta ja [[Yhdysvaltain senaatti|maan senaatti]] vaati myöhemmin samassa kuussa kisojen perumista tai siirtämistä. Yhdysvaltain olympiakomitea teki lopullisen päätöksen boikotin puolesta äänestyksessä 12. huhtikuuta. Tämän jälkeen muun muassa [[Norja]], [[Saksan liittotasavalta]], [[Japani]] ja [[Kiina]] liittyivät boikottiin. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneessä kuningaskunnassa]] ja [[Italia]]ssa maan hallitus päätti osallistua boikottiin, mutta maiden olympiakomiteat päättivät siitä huolimatta lähettää joukkueen kisoihin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siukonen, Markku & Ahola, Matti | Nimeke = Urheilutieto 1990 | Vuosi = 1990 | Sivu = 51–55 | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Sporttikustannus Oy | Tunniste = ISBN 951-8920-10-9}}</ref>