Ero sivun ”Willebrord Snellius” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh
kh
Rivi 33:
1600-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana Snellius käänsi latinaksi [[Simon Stevin]]in, ja myöhemmin [[Ludolph van Ceulen|van Ceulenin]], kirjoituksia. Hän yritti myös pelastaa [[Apollonios Pergalainen|Apollonios Pergalaisen]] teoksen ''De Sectione Determinata'' todistuksia. Vuonna 1613 hänestä tuli Leidenin yliopiston matematiikan professori.
 
Snellius julkaisi vuonna 1617 ensimmäisen pääteoksensa ''Eratosthenes Batavus'', jossa hän esittelee keinoja mitata Maan mittoja. Snelliuksella oli suuria vaikeuksia saada teos valmiiksi, mutta Sterrenbergin paroniveljesten avun ansiosta se tuli valmiiksi. Teoksen myötä Snellius tuli perustaneeksi modernin maanmittauksen ja paransi kartanpiirtämisessä käytetyn [[kolmiointimenetelmä]]n luotettavuutta.<ref name="Galileo"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://cc.oulu.fi/~rar/historia/E_1600-1830.html | Nimeke =Modernin tieteen perusta (n. 1600 - 1830) | Tekijä =Reijo Rasinkangas | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.4.2008 | Kieli = }}</ref> Noin vuotta myöhemmin hän julkaisi astronomisia töitä, jotka käsittelivät muun muassa komeettoja. Huomioimisen arvoista on, että Snellius ei jakanut Kopernikuksen ajatuksia aurinkokeskisyydestä.<ref name="Galileo"/>
 
Matematiikassa Snellius paransi [[pii (vakio)|piin]], π, likiarvon laskentamenetelmää, jonka van Ceulen oli aiemmin esitellyt. Tuloksensa hän esitteli vuonna 1621 julkaistussa ''Cyclometricus''-teoksessa. Samana vuonna hän löysi aaltojen taittumislain, vaikkei sitä koskaan julkaissutkaan. Vasta [[Christiaan Huygens]] mainitsee ''Dioptria''-teoksessaan Snelliuksen löytäneen lain.<ref name="MacTutor"/> Snelliuksen laki muodostaa pohjan geometeriselle optiikalle.