Ero sivun ”Ranskan ensimmäinen tasavalta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+COA |
KLS (keskustelu | muokkaukset) Mainitaan perustuslait, joista on äskettäin tehty artikkelit. |
||
Rivi 55:
'''Ranskan ensimmäinen tasavalta''' toimi vuosina 1792–1804 eli [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] ajan lukuun ottamatta sen alkuvuosia, jolloin [[monarkia]] vielä säilytettiin. [[Tasavalta]] loppui tosiasiassa vuonna 1799, mutta muodollisesti vasta 1804.<ref name="oe7">{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri ensyklopedia, 7. osa (Optiikka–Revontulet) | Sivu = 5609–5611, art. ”Ranskan suuri vallankumous”| Julkaisija = Otava | Vuosi = 1979 | Tunniste = ISBN 951-1-02232-6}}</ref>
[[Tasavaltalaisuus]] sai Ranskassa suosiota porvarilisen lukeneiston keskuudessa 1700-luvun loppupuolella. Monet [[valistus]]filosofit, esimerkiksi [[Voltaire]], tosin kannattivat [[Valistunut itsevaltius|valistunutta itsevaltiutta]] tai vaativat korkeintaan kuninkaan yksinvallan poistamista. Vuoden 1789 vallankumous pyrki aluksi [[sääty]]jen [[Erioikeus|erioikeuksien]] poistamiseen ja teki siitä periaatepäätöksen 4. elokuuta 1789. Vielä yli kaksi vuotta vallankumouksen puhkeamisen jälkeen 13. syyskuuta 1791 säädetty [[Ranskan vuoden 1791 perustuslaki|perustuslaki]] säilytti monarkian. Se jätti hallitsijalle [[Toimeenpanovalta|toimeenpanovallan]].<ref name="oe7" />
Tasavalta alkoi saada kannatusta [[Ensimmäisen liittokunnan sota|Itävallan-sodan]] sytyttyä 1792. [[Itävalta]] ja [[Preussi]] olivat liittoutuneet keskenään, jolloin Ranska julisti 20. huhtikuuta 1792 sodan Itävallalle. Ranskan armeija menestyi siinä huonosti, ja tämän aiheuttama tyytymättömyys kohdistui kuningasperheeseen, varsinkin itävaltalaissyntyiseen kuningattareen [[Marie-Antoinette]]en. Kun väkijoukko valtasi [[Tuileries’n palatsi]]n 10. elokuuta 1792, kuningasperhe joutui pakenemaan [[Kansalliskonventti]]in. Tämä merkitsi monarkian tosiasiallista loppua. Ranska julistettiin tasavallaksi kansalliskonventissa 22. syyskuuta 1792. Seuraavina vuosina 1792–1795 maata hallitsi [[Kansalliskokous (Ranskan vallankumous)|Kansalliskokous]]. Kuningas [[Ludvig XVI]] ja kuningatar Marie-Antoinette [[Mestaus|mestattiin]] 1793.<ref name="oe7" />
Ranskan tasavallalle laadittiin [[vuoden I perustuslaki]] eli ns. vuoripuolueen perustuslaki, joka kuitenkaan ei koskaan tullut voimaan. Vuonna 1795 vahvistettiin [[vuoden III perustuslaki]], jolla maahan perustettiin [[direktorio]]hallitus.
Kenraali [[Napoleon I|Napoleon Bonaparte]] sai tasavallan aikana vaikutusvaltaa ensin maan ulkopolitiikassa vuodesta 1796 alkaen. Hän teki ehdotuksia sotilaallisista operaatioista [[Italia]]n kaupunkivaltioita ja Itävaltaa vastaan ja saavutti niissä menestystä. Vuonna 1799 Ranskalla oli kuitenkin vastassaan [[Osmanien valtakunta|Turkin]], [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]], Itävallan ja [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] yhdistetyt voimat. Napoleon sai vihollisen uhkan avulla kannatusta verettömälle operaatiolle nimeltä [[Brumairekuun 18. päivän vallankaappaus]]. Se tapahtui 9. marraskuuta 1799 ja merkitsi [[direktorio]]hallituksen kukistumista, kansalliskonventin hajottamista ja tosiasiallisesti Napoleonin yksinvaltaa. Tämä kirjattiin [[Vuoden VIII perustuslaki]]in (1799), jonka mukaan Napoleon hallitsi maata [[Ranskan konsulaatti|konsulina]]. Tasavallan muuttaminen perinnölliseksi [[Ranskan ensimmäinen keisarikunta|keisarikunnaksi]] vuonna 1804 oli lopullinen päätepiste ensimmäiselle tasavallalle.<ref name="oe7" />▼
▲Kenraali [[Napoleon I|Napoleon Bonaparte]] sai tasavallan aikana vaikutusvaltaa ensin maan ulkopolitiikassa vuodesta 1796 alkaen. Hän teki ehdotuksia sotilaallisista operaatioista [[Italia]]n kaupunkivaltioita ja Itävaltaa vastaan ja saavutti niissä menestystä. Vuonna 1799 Ranskalla oli kuitenkin vastassaan [[Osmanien valtakunta|Turkin]], [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]], Itävallan ja [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] yhdistetyt voimat. Napoleon sai vihollisen uhkan avulla kannatusta verettömälle operaatiolle nimeltä [[Brumairekuun 18. päivän vallankaappaus]]. Se tapahtui 9. marraskuuta 1799 ja merkitsi
== Lähteet ==
| |||