Ero sivun ”Jussi Koskela” versioiden välillä

816 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
}}
 
'''Johannes ”Jussi” Koskela''' on yksi keskeisimmistä hahmoista [[Väinö Linna]]n trilogiassa ''[[Täällä Pohjantähden alla]]''. Tunnetuksi on tullut teoksen alkulause: ”Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi”. Kirjassa Jussin lapsuudesta kerrotaan niukasti. [[Suuret nälkävuodet|Suurten nälkävuosien]] seurauksesta pojan kerrotaan tulleen noin kymmenvuotiaana naapuripitäjästä [[Pentinkulma]]lle. Äidin menehdyttyä Jussi saa jäädä asumaan pappilan palvelusväen kanssa. Hänestä tulee ensin pappilan vuosirenki, sitten vuosimies. Jussilla on salainen haave omasta torpasta pappilan omistamalla maalla ja hän anoo raivauslupaa rovastilta. Vanha [[rovasti]] suostuu, kuitenkaan tekemättä asiasta pitävää kirjallista sopimusta.
 
Vanhan rovastin kuolema ja nuoren helsinkiläispapin tulo hänen tilalleen merkitsee Jussille epävarmuuden lisääntymistä. [[Lauri Salpakari]] on vapaamielinen ja hyväntahtoinen, mutta voimakasluonteisen ja vallanhimoisen vaimonsa [[Ellen Salpakari|Ellenin]] tohvelin alla oleva mies. Salpakari jatkaa Jussin torpankontrahtia "toistaiseksi" ja kirkkoneuvoston asettamalla ehdolla, "ellei virkatalon etu toisin vaadi". Ellenin ja kirkkoneuvoston päätöksellä runsas kolmannes Koskelan torpan maista otetaan vuonna 1904 takaisin pappilaan, mikä osoittaa Jussin, kuten muidenkin torpparien, olevan täysin isäntäväkensä armoilla. Jussi katkeroituu, mutta hän ei yritä potkia tutkainta vastaan, vaan tarttuu uudelleen työhön fyysisistä kivuistaan huolimatta.<ref name="stormbom">{{Kirjaviite | Nimeke = Väinö Linna | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1963 | Tekijä = Stormbom, Nils-Börje | Luku = | Sivu = 188–190 | Selite = | Julkaisupaikka = Porvoo-Helsinki | Tunniste = | Isbn = | Viitattu = }}</ref>
 
==Juoni==
Jussi on äksy ja vaitelias, mutta uuras työmies. Hänen luonnettaan koventavat vielä monet ikävät tapahtumat: työn tuottama jatkuva selkäkipu, epävarmuus tulevaisuudesta joka vaivasi kaikkia sekä myöhemmin poikien kuolema. Koko elämänsä ajan hän on kuitenkin kunnollinen mies, joka kohtelee herrasväkeä kunnioittavasti. Hänen nuukuutensa on kylällä kuuluisaa, sillä jossain määrin hän on myös ahne: aina pitäisi saada enemmän säästöön.
 
[[Nils-Börje Stormbom]]in mukaan ''Täällä Pohjantähden alla'' -trilogian ensimmäisen osan ruotsinkielisen käännöksen nimi ''Högt bland Saarijärvis moar'' – täsmälleen sama kuin [[Johan Ludvig Runeberg]]in runon ''[[Saarijärven Paavo]]'' alkuperäinen nimi – ei ole valittu sattumanvaraisesti, vaan se on tarkoituksellisen [[ironia|ironinen]]. Runebergin kuvaamassa Saarijärven Paavossa ja Koskelan Jussissa on se yhteinen piirre, että kun halla vie viljasadon, kumpikin kaivaa "kaksin verroin suuremmat ojat". Sen sijaan Jussissa ei ole häivähdystäkään Runebergin sankarihahmon valoisasta, ylen määrin luottavaisesta, sankarillisen jalosta ja anteliaasta luonteenlaadusta. Päin vastoin koko kirjassa ei ole pahempaa kitupiikkiä kuin Jussi, jonka saituus ylittää usein koomisuuden rajat. Jos tekee ajatuskokeen ja asettaa Jussin talollisen paikalle, ei ole vaikeaa kuvitella, kuinka mariseva ja vaativa isäntä hän olisi ja mitä rengit ja torpparit hänestä ajattelisivat. Näin tilallisten ja tilattomien toimintaa ohjaavat samat lait ja heitä vaivaavat samat vajavaisuudet.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke name= Väinö Linna | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1963 | Tekijä = Stormbom, Nils-Börje | Luku = | Sivu = 190 | Selite = | Julkaisupaikka = Porvoo-Helsinki | Tunniste = | Isbn = | Viitattu = }}<"stormbom"/ref>
 
[[Edvin Laine]] ohjasi romaanin pohjalta kaksi elokuvaa; ''[[Täällä Pohjantähden alla (vuoden 1968 elokuva)|Täällä Pohjantähden alla]]'' (1968) ja ''[[Akseli ja Elina]]'' (1970). Kummassakin elokuvassa Jussi Koskelaa näytteli [[Risto Taulo]]. [[Timo Koivusalo]]n ''[[Täällä Pohjantähden alla (vuoden 2009 elokuva)|Täällä Pohjantähden alla]]'' (2009) ja ''[[Täällä Pohjantähden alla II]]'' (2010) -elokuvissa Jussi Koskelaa näytteli [[Risto Tuorila]].
44 133

muokkausta