Ero sivun ”Tok-pisin” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty linkki EMTV:n sivulle. |
Lisätty kappaleet Äänteet ja oikeinkirjoitus sekä Sanasto. Tiedot haettu englankielisestä Wikipediasta. |
||
Rivi 10:
| sija = ei sadan suurimman joukossa
| kunta = [[kreolikieli]]
| ryhmä =Englantiin perustuvat kreolikielet
| abc = [[Latinalainen kirjaimisto|latinalainen]]
| huolto =
Rivi 21:
Tok-pisin on juuriltaan [[pidgin]]-kieli, ja sen nimikin on peräisin englanninkielisestä käskystä ''talk pidgin'' (puhu pidginiä). Se on kuitenkin noussut yhdeksi Papua-Uuden-Guinean pääkielistä osin siksi, että pidgin-taustansa vuoksi sen sanasto on yksinkertaista ja nopeaa oppia. Sen suosio on kasvanut niin, että se alkaa jo uhata joitakin maan alkuperäiskielistä.<ref name="diversity" />
== Äänteet ja oikeinkirjoitus ==
Tok-pisinin ääntäminen ja oikeinkirjoitus perustuvat yksinkertaistettuun englantiin. Äänteiden määrässä on jonkin verran vaihtelua riippuen puhujan kielitaustasta. Tässä esitellään kuitenkin vain standardoidut ääneet.
Vokaaleja tok-pisinissä on viisi. Diftongeja ovat ⟨ai⟩, ⟨au⟩ ja ⟨oi⟩.
{| class="wikitable"
!
!Etu
!Taka
|-
|'''Suppea'''
|i
|u
|-
|'''Puoliavoin'''
|e
|o
|-
|'''Avoin'''
| colspan="2" |a
|}
Konsonantteja on 17. Taulukon pystyviiva erottaa klusiilien soinnittomat (vasemmalla) parit soinnillisista (oikealla).
{| class="wikitable"
!
!Labiaalinen
!Alveolaarinen
!Palataalinen
!Velaarinen
!Glottaalinen
|-
|'''Klusiili'''
|<nowiki>p | b</nowiki>
|<nowiki>t | d </nowiki>
|
|<nowiki>k | g </nowiki>
|
|-
|'''Frikatiivi'''
|v
|s
|
|
|h
|-
|'''Nasaali'''
|m
|n
|
|ŋ
|
|-
|'''Lateraali'''
|
|l
|
|
|
|-
|'''Puolivokaali'''
|w
|
|j
|
|
|-
|'''Tremulantti'''
|
|r
|
|
|
|}
Soinnillisista klusiileista tulee usein soinnittomia sanan lopussa: esim. pig [pik]: sika.
Kirjoitettaessa äänteiden IPA-merkit ja latinalaisen kirjaimiston merkit vastaavat toisiaan paitsi äänteen /ŋ/ kohdalla joka kirjoitetaan kuten suomessakin ⟨ng⟩.
== Sanasto ==
Niin kuin monissa muissakin pidgin- ja kreolikieleissä, myös tok-pisinissä sanojen merkitykset ovat laajempia kuin superstraattikielessä (tässä: englanti). Esim. ''kaikai'' (syödä, purra; ruoka) tai ''diwai'' (puu, metsä, kasvi, tikku).
Sanoja myös muodostetaan enemmän jo olemassa olevista sanoista yhdistelemällä. Esim. ''haus moni'' (pankki: "house money"), ''sop bilong tit'' (hammastahna: "soap belong teeth") tai ''hap ret'' (purppura: "half red").
== Tok-pisin mediassa ==
| |||