Ero sivun ”Jaksollinen järjestelmä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
→‎Katso myös: platinaryhmä
kh
Rivi 246:
# ydintä kiertävät elektronit täyttävät eri elektronikuoria järjestyksessä sisältä ulospäin,
# kullekin kuorelle mahtuu vain tietty määrä elektroneja, ja
# [[ionisoituminen|ionisoituessaan]] atomi pyrkii tilaan, jossa sen uloimmallakin kuorella on suurin mahdollinen määrä elektroneja.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Reijo Rasinkangas | Nimeke = Fysikaalisen maailmankuvan kehitys | Sivut = 76-7776–77 | Luku = Bohr (1885-19621885–1962) | Julkaisija = Oulun yliopiston fysikaalisten tieteiden laitos | Vuosi = 2009 | Tunniste = | www = http://cc.oulu.fi/~rar/fysmkuva.pdf}}</ref>
Tältä pohjalta Bohr selitti [[ionisidos|ionisidoksen]] muodostumisen: Jos uloimmalla kuorella on vain yksi tai muutama elektroni, ne irtoavat helposti ja atomista tulee positiivinen [[ioni]]. Jos taas uloimmalla kuorella siellä on vain yksi tai muutama vähemmän kuin sinne mahtuisi, atomi ottaa helposti vastaan lisää elektroneja niin, että tämä kuori täyttyy.
 
Oletusta (2) voitiin myöhemmin tarkentaa niin, että sen pohjalta muotoiltiin [[Paulin kieltosääntö]], kun taas oletus (3) vastaa sitä, mikä nykyisin tunnetaan [[oktettisääntö]]nä. [[Gilbert Newton Lewis]] täydensi teoriaa myöhemmin selittämällä atomin rakenteen avulla myös [[kovalenttinen sidos|kovalenttisen sidoksen]] muodostumisen.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Reijo Rasinkangas | Nimeke = Fysikaalisen maailmankuvan kehitys | Sivut = 78-7778–77 | Luku = Bohr (1885-19621885–1962) | Julkaisija = Oulun yliopiston fysikaalisten tieteiden laitos | Vuosi = 2009 | Tunniste = | www = http://cc.oulu.fi/~rar/fysmkuva.pdf}}</ref>
 
=== Järjestelmän lyhyt ja pitkä muoto ===