Ero sivun ”Hormoni” versioiden välillä

4 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
kh
p (Käyttäjän 109.240.140.244 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Ejs-80 tekemään versioon.)
Merkkaukset: Palautettu takaisinpäin rv
(kh)
'''Hormoni''' on elimistön itse valmistama eli endogeeninen kemiallinen välittäjäaine, joka kulkee erittymispaikastaan kohdesoluihin pääosin [[verenkierto|verenkierron]] välityksellä. Hormonit osallistuvat lähes kaikkiin [[elimistö]]n [[aineenvaihdunta]]prosesseihin, ja niitä erittyy eri puolilla elimistöä sijaitsevista [[Umpirauhanen|umpirauhasista]]. [[Aivolisäke]] säätelee muiden umpirauhasten toimintaa ja [[hypotalamus]] säätelee [[autonominen hermosto|autonomisen hermoston]] signaalien mukaan aivolisäkkeen toimintaa.<ref name="Biologia 4">{{Kirjaviite | Tekijä= Turunen, Seppo | Nimeke= Biologia - Ihminen| Vuosi=2012| Sivut=70–71| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Sanoma Pro Oy | Tunniste = ISBN 978-951-0-29701-8 }}</ref> Hormoni voi vaikuttaa aivan pieninäkin määrinä sellaiseen [[Solu|soluun]], jossa on hormonille spesifisiä [[Reseptori|reseptoreja]]. Hormonit vaikuttavat elimistössä lisääntymisen säätelyyn, kasvuun, kehitykseen sekä energian tuotantoon, käyttöön ja varastointiin.<ref name="laberg9">{{Kirjaviite | Tekijä = Bror-Axel Lamberg| Nimeke = Kliininen endokrinologia| Kappale = | Sivu = 9| Selite = | Julkaisija = Duodecim | Vuosi = 1992| Tunniste = ISBN 951-8917-27-2 | Viitattu = 10.2.2013}}</ref> Jotkut tuotteissa käytetyt kemikaalit voivat häiritä normaalia kehon hormonitoimintaa ja aiheuttaa siten terveysriskejä. [[Hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit|Hormonitoimintaa häiritsevä kemikaali]] on sellainen eksogeeninen (elimistön ulkopuolelta tuleva) aine tai aineseos, joka muuttaa hormonijärjestelmän toimintaa ja aiheuttaa siksi haittavaikutuksia kokonaisessa organismissa, sen jälkeläisissä tai (osa)populaatioissa.
 
Keskushermosto ja hormonitoiminta ovat yhteistoiminnassa hypotalamuksen ja aivolisäkkeen kautta.<ref name="laberg9"/> Aivoihin tulee sekä hermosolujen välittämää että verenkierron tuomaa tietoa elimistön sisältä ja ulkopuolelta. Väliaivojen pohja säätelee hormonituotantoa. Aivolisäkkeen hormonit vaikuttavat vuorostaan muihin umpirauhasiin. Hermosto ja hormonit toimivat yhdessä esimerkiksi silloin kun suutumme, pelästymme tai stressaannumme.
Hormonit voivat olla joko vesi- tai rasvaliukoisia. Vesiliukoisia hormoneja ovat muun muassa [[katekoliamiini]]t, [[glukagoni]] ja [[insuliini]], jotka vaikuttavat kohdesolunsa [[solukalvo]]ssa oleviin reseptoreihin. Solukalvon reseptorit puolestaan aktivoivat [[toisiolähetti|toisiolähettejä]] eli [[cAMP]]:ta, [[cGMP]]:ta tai [[kalsium]]-ioneja. Nämä toisiolähetit puolestaan aktivoivat solun toimintaa esimerkiksi aktivoimalla [[proteiinikinaasi|proteiinikinaaseja]].
 
Rasvaliukoisia hormoneja puolestaan ovat [[steroidi]]t, [[D-vitamiini]] ja [[kilpirauhashormoni]]t, jotka kulkevat verenkierrossa [[veri|veren]] proteiineihin sitoutuneina ja sitoutuvat kohdesolunsa reseptoreihin joko [[solulima]]ssa tai [[tuma]]ssa, koska rasvaliukoisina ne pääsevät solukalvon läpi. Rasvaliukoiset hormonit aktivoivat tai inhiboivat tiettyjen proteiinien [[proteiinisynteesi]]ä.<ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin">{{Kirjaviite | Tekijä= Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä | Nimeke= Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin| Vuosi=2010| Sivu=129| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOYpro | Tunniste = ISBN 978-951-0-33085-2 }}</ref>
 
== Hormonien rakenne ==
Rekisteröitymätön käyttäjä