Ero sivun ”Imre Nagy” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p väliots, kh
Rivi 3:
'''Imre Nagy''' [{{IPA|ˈimrɛ nɒɟ}}] (unkarilaisittain ''Nagy Imre;'' [[7. kesäkuuta]] [[1896]] – [[16. kesäkuuta]] [[1958]]) oli [[unkari]]lainen poliitikko, joka toimi maansa pääministerinä loka-marraskuussa [[Unkarin kansannousu|vuoden 1956 kansannousun]] aikana.
 
==Nuoruus ja maanalainen toiminta==
Nagy syntyi [[Kaposvár|Kaposvárissa]] talonpoikaisista vanhemmista; hänen isänsä oli ollut kartanon renkinä, sittemmin lääninhallituksen ja postitoimiston vahtimestarina. Hän opiskeli ammattikoulussa koneasentajaksi, kävi sittemmin kauppaopistoa ja joutui [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] sytyttyä Itävalta-Unkarin armeijaan vuonna 1915. Vuonna 1916 hän joutui Venäjällä sotavangiksi ja päätyi Siperiaan. Vallankumouksen jälkeen vankileiriltä vapauduttuaan Nagy liittyi punakaartiin ja taisteli Venäjän sisällissodassa. Vuonna 1920 hän liittyi Venäjän kommunistisen puolueen yhteydessä toimivaan unkarilaiseen puolueosastoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://tortenelemcikkek.hu/node/346|nimeke=Nagy Imre élete|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Punakaartissa taistellessaan Imre Nagyn on väitetty olleen mukana Venäjän viimeisen tsaarin [[Nikolai II]]:n ja hänen perheensä murhassa, mutta ilmeisesti murhaansiihen osallistui toinen, samanniminen unkarilainen kaartilainen.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://merce.hu/2018/12/24/peldakepbol-bortonor-nagy-imre-valtozo-megitelese/|nimeke=László Eörsi|tekijä=Példaképből börtönőr – Nagy Imre változó megítélése|julkaisu=merce.hu|ajankohta=24.12.2018|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
 
Unkariin Imre Nagy palasi vuonna 1921 ja työskenteli kotikaupungissaan Kaposvárissa vakuutusvirkailijana. Täällä hän joutui 1927 poliittisen toimintansa takia pariksi kuukaudeksi vankilaan. Vapauduttuaan hän muutti ensin Wieniin, missä hän osallistui unkarilaisten kommunistiemigranttien toimintaan, ja sieltä 1930 Moskovaan, missä hän toimi jonkin aikaa [[Kommunistinen Internationaali|Kommunistisen internationaalin]] alaisessa maatalouden tutkimuslaitoksessa. [[Stalinin vainot|Stalinin terrorin]] pahimmista puhdistuksista Nagy selvisi väliaikaisella puolueesta erottamisella. Ilmeisesti hän toimi myös, peitenimellä "Volodja", [[NKVD]]:n agenttina, mutta tästä säilynyt todistusaineisto on niin niukkaa, että hänen ilmiantojensa vaikutusta ja merkitystä on vaikea arvioida. Sodan aikana hän työskenteli Moskovan radion unkarinkielisten lähetysten toimittajana.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://tortenelemcikkek.hu/node/346|nimeke=Nagy Imre élete|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref><ref name=":0" />
 
==Nousu Unkarin johtoon==
Vuonna 1944 Nagy palasi jälleen Unkariin ja toimi muun muassa kommunistihallituksen maatalousministerinä. Talonpoikaisväestön muistiin hän jäi "maanjakajaministerinä"; suurmaanomistajien tilusten jakaminen köyhille talonpojille yhdistettiin hänen nimeensä. Nagy vastusti maatalouden väkivaltaista kollektivisointia, ja siksi hänet vuonna 1949 erotettiin politbyroosta. Hän vetäytyi politiikasta ja opetti muutaman vuoden ajan maatalouspolitiikkaa Budapestin taloustieteellisessä yliopistossa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tibor Méray|Nimeke=Nagy Imre élete és halála|Vuosi=1978|Sivu=|Julkaisija=Griff, München}}</ref>
 
Stalinin kuolemaa seuranneen "suojasään" aikana Nagy toimi pääministerinä ensin vuosina 1953–1955 ja onnistui muuttamaan maan poliittisen ilmapiirin vapaammaksi. Monet poliittiset vangit vapautettiin, [[internointileiri]]t lakkautettiin ja [[sensuuri]]a lievennettiin. [[Kollektiivitila|Kollektiivitiloja]] vähennettiin 25,6 prosentista 15,6 prosenttiin. Hinnat laskivat ja uudessa [[viisivuotissuunnitelma]]ssa ei enää annettu sijaa raskaalle teollisuudelle. Kun [[Länsi-Saksa|Saksan liittotasavallan]] liittyminen [[Nato|NATONatoon]]<nowiki/>on kärjisti kansainvälistä tilannetta ja kommunistisen puolueen poliittinen linja tiukkeni uudelleen, Nagyn uudistukset alkoivat olla Moskovalle ja kommunistisen puolueen johdolle liikaa, ja Nagy erotettiin virastaan ja puolueesta huhtikuussa 1955.
 
==Kansannousu, pidätys ja teloitus==
[[Unkarin kansannousu]] alkoi 23. lokakuuta mielenosoituksena, joka johti tilanteen kärjistymiseen. Mielenosoituksissa vaadittiin Nagya uudelleen pääministeriksi; hän oli kommunistipoliitikoista ainoa, joka nautti kansan laajaa luottamusta. 24. lokakuuta kello 8.30 radio ilmoitti Nagyn olevan muodostamassa hallitusta. Kesti kuitenkin päiväkausia, ennen kuin kapinalliset ja Nagyn hallitus pääsivät sovintoon. Tapahtumien edetessä Nagy, joka aluksi oli tuominnut neuvostomiehittäjien vastaiset taistelut "vastavallankumouksellisena toimintana", suostui yhä laajempiin kompromisseihin ei-kommunististen voimien kanssa; 30. lokakuuta hän radiopuheessaan ilmoitti yksipuoluejärjestelmän lakanneen toimimasta ja 1. marraskuuta Unkarin jäsenyyden [[Varsovan liitto|Varsovan liitossa]] päättyneen. 3. marraskuuta Nagy muodosti uuden, entistä laajempipohjaisen kokoomushallituksen, ja marraskuun 4:nnen päivän aamuna hän radiopuheessaan julisti unkarilaisten joukkojen taistelevan neuvostoarmeijaa vastaan, joka on käynnistänyt hyökkäyksen Budapestiin kaataakseen maan laillisen hallituksen. Samaan aikaan uudistuneen kommunistisen työväenpuolueen (MSZMP) uusi pääsihteeri [[János Kádár]] oli Neuvostoliiton lähetystön kautta poistunut Moskovaan. Kun Neuvostoliitto murskasi Unkarin kansannousun, Kádár nousi maan uudeksi johtajaksi.
 
Rivi 18 ⟶ 21:
Koska Unkarin kommunistihallinto ei sallinut Nagyn kuoleman muistoa kunnioitettavan, Pariisin [[Père-Lachaise]]n hautausmaalle pystytettiin hänelle [[kenotafi]].
 
Vuonna 1989 Imre Nagy [[Rehabilitointi|rehabilitoitiin]] ja hänen maalliset jäännöksensä haudattiin uudestaan samaan paikkaan hänen kuolemansa 31. vuosipäivänä. Hautajaiset järjestivät hallintoa vastustavat tahot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=950DE5DD1530F934A25755C0A96F948260 | Julkaisu=The New York Times | Nimeke=Hungarian Who Led ’56 Revolt Is Buried as a Hero | Tekijä=Kamm, Henry | Ajankohta=17.6.1989 | Viitattu= | Kieli={{en}} }}</ref> Paikalla arvioitiin olleen yli 100&nbsp;000 ihmistä. Hautajaiset vauhdittivat Unkarin kommunistihallinnon alasajoa. Niiden yhteydessä myösmaan tuleva pääministeri [[Viktor Orbán]] piti ensimmäisen huomiota herättäneen julkisen puheensa.
[[Tiedosto:Imre Nagy, Budapest statue.jpg|pienoiskuva|Kuvanveistäjä Tamás Vargan suunnittelema Imre Nagyn muistomerkki Budapestissa entisellä paikallaan.]]
 
Imre Nagyn muistoa vaalii hänen tyttärensä Erzsébet Nagyn perustama säätiö, joka ylläpitää myös Nagyn entisessä Budapestin-kodissa toimivaa museota (''[http://www.nagyimreemlekhaz.hu/hu/ Nagy Imre Emlékház]).'' BudapestiinImre jaNagyn Szegediinpatsaat on pystytetty ImreBudapestiin Nagynja patsaatSzegediin.
 
Budapestissa, parlamenttitalon vieressä Vértanúk tere -aukiolla sijainnut muistomerkki vietiin 28. joulukuuta 2018 pois paikaltaan, tiettävästi korjattavaksi ja sijoitettavaksi uudelleen toisaalle. Tämän on nähty kuvastavan Viktor Orbánin hallituksen ongelmallista suhdetta Imre Nagyyn, joka huolimatta positiivisesta roolistaan vuoden 1956 kansannousussa ei koskaan luopunut vasemmistolaisesta vakaumuksestaan.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Similä, Ville|Otsikko=Vastarinta­taistelija Imre Nagyn patsaan siirtäminen yön pimeydessä poiki Unkarissa syytöksiä historian uudelleen­kirjoittamisesta|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=29.12.2018|Julkaisija=|www-teksti=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005949907.html}}</ref>