Ero sivun ”Vanhauskoisuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähde |
|||
Rivi 1:
'''Vanhauskoisuus'''-termiä käytetään useasta eri asiasta. Yleisimmin vanhauskoisuudella tarkoitetaan [[Venäjän ortodoksinen kirkko|Venäjän ortodoksisen kirkon]] 1600-luvulla syntynyttä protestiliikettä. Venäjän vanhauskoisista käytettyjä muita nimityksiä ovat '''raskolnikot''' ja '''starovertsit'''.<ref name="Onet">[http://www.ortodoksi.net/index.php/Vanhauskoiset Vanhauskoiset] Ortodoksi.net</ref>
Myös nykyiset Suomen evankelis-luterilaisen kirkon [[naispappeus|naispappeuden]] vastustajat kutsuvat joskus itseään vanhauskoisiksi.{{lähde}}
Rivi 5:
==Venäjän vanhauskoiset==
[[Tiedosto:Avvakum by Pyotr Yevgenyevich Myasoyedov.jpg|thumb|right|300px|[[Avvakum]]in kaste tulella, Petr Mjasojedov (1897)]]
Tsaari [[Aleksei Mihailovitš]] alkoi uudistaa kirkon käytäntöjä ja jumalanpalvelustekstejä vuonna 1656. Käytännön työn teki [[patriarkka Nikon]]. Hän muutti vanhan [[kirkkoslaavi|slaavilaisen]] liturgian järjestyksen kreikkalaiseen muotoon, jossa oli pieniä eroja Venäjällä käytössä olleisiin jumalanpalvelusteksteihin verrattuna. Venäläinen kirkkoväki koki uudistukset maailmanjärjestyksen perustuksien järkkymisenä. Tärkein kiistakysymys koski [[ristinmerkki|ristinmerkin]] tekoa. Nikon vaihtoi aiemmin käytössä olleen kahdella sormella tehtävän ristinmerkin kolmisormiseksi. Suuri määrä kansaa koki muutokset lopunajallisiksi merkeiksi, jotka paljastivat [[Venäjä]]n valtion ja kirkon [[Antikristus|antikristuksen]] edustajiksi.<ref name="Onet"/>
Vanhauskoisten johtajaksi nousi esipappi [[Avvakum]]. Kapinointi alkoi heti, kun uudistukset oli hyväksytty vuonna 1656.<ref name="Onet"/>
Avvakum ja monia muita vanhauskoisia poltettiin roviolla vuonna 1682. Vanhauskoiset painuivat maan alle tai pakenivat valtakunnan syrjäseuduille. Vanhauskoisuuden tärkeimmiksi tukialueiksi tulivat pohjoiset syrjäiset alueet. Näitä olivat mm. [[Solovetskin luostari]] ja sen lähialueet: [[Pomorje|Pomori]] eli [[Vienanmeri|Vienanmeren]] rannikko, [[Arkangeli]]n alue, [[Komin tasavalta|Komi]], [[Laatokka|Laatokan]] ja [[Ääninen|Äänisen]] seutu Luoteis-Venäjällä. Muita vanhauskoisten alueita olivat [[Vetka]] (entinen [[Puola]]n alue), [[Don]]in seutu ja [[Tšernihivin alue|Tsernigovtsina]]. Vanhauskoisilla oli Suomen puolella [[Ilomantsi]]ssa [[Megrijärven luostari|Megrijärven]] ja [[Pahkalammen luostari|Pahkalammen]] erämaaluostarit sekä [[Juuka|Juuan]] [[Vuokko (kylä)|Vuokon]] kylässä [[Pyötikön luostari]] ja [[Kuusamo]]n itäosassa [[Tavajärven luostari]]. Vanhauskoiset hajaantuivat useiksi eri lahkoiksi, joiden kaksi päähaaraa olivat papilliset ja papittomat.
Rivi 20:
'''Ristinmerkin tekeminen'''. [[Ristinmerkki|Ristinmerkin]] tehdessään vanhauskoiset pitävät pystyssä etu- ja keskisormen ja painavat peukalolla kämmeneen nimettömän ja pikkusormen. Symbolit näillä sormilla tarkoittavat samaa kuin nykyisessäkin ristinmerkissä (peukalo, etu- ja keskisormi yhdessä): Kolminaisuutta ja Kristuksen kahta luontoa.
==Lähteet==
{{Viitteet}}
==Katso myös==
* [[Taigan erakot]] (kirja)
| |||