Ero sivun ”Ultraviolettisäteily” versioiden välillä

Jotkin eläimet, kuten [[linnut]], [[matelijat]] ja [[hyönteiset]], näkevät UVA-säteilyä. Kukkien, hedelmien ja virtsan väri korostuu ultraviolettivalossa, joten sen näkemisestä on eläimille hyötyä. Ihmisenkin verkkokalvo rekisteröisi ultravioletin, mutta tavallisesti [[mykiö]] estää sen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kysy.fi/kysymys/jotkut-elaimet-nakevat-ultravioletteja-savyja | Nimeke = Jotkut eläimet näkevät ultravioletteja sävyjä | Ajankohta = 16.11.2010 | Julkaisu = Kysy.fi -– Helsingin kaupunginkirjasto | Viitattu = 29.12.2018}}</ref>

* pintamateriaali: [[lumi]] ja [[vesi]] [[heijastuminen|heijastavat]] säteilyä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.wrh.noaa.gov/fgz/science/uv.php?wfo=fgz | Nimeke = What is UV radiation and how much does it increase with altitude? | Julkaisu = National Weather Service -– NWS Flagstaff | Viitattu = 29.12.2018}}</ref>

UVA- ja UVB-säteily vahingoittavat ihoa. [[Ihosyöpä]] oli vuonna 2004 yksi yleisimpiä [[syöpä|syöpiä]] Suomessa. Vuonna 2004 miehillä havaittiin 411 [[melanooma]]a, 501 muuta ihosyöpää ja 2748 [[basaliooma]]a. Naisilla vastaavasti 389, 388 ja 3296.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cancer.fi/@Bin/41488/2004_yleisimm%C3%A4t_sy%C3%B6v%C3%A4t.pdf | Nimeke = Suomen yleisimmät syövät vuonna 2004, miehet ja naiset | Julkaisu = Cancer.fi | Viitattu = 29.12.2018}}</ref> Melanooma on vaarallisin ihosyöpä. Puolet melanoomista saa alkunsa luomesta. Suurin osa [[luomi]]sta on vaarattomia. Jos luomi näyttää huolestuttavalta, se kannattaa näyttää lääkärille. Varhainen syövän havaitseminen ja ehkäisy ovat parhaat hoitokeinot. Varhaisessa vaiheessa havaittu ihomelanooma on hoidettavissa leikkauksella. Pitkälle edennyt melanooma voi levitä muihin elimiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/ihosyopa/ | Nimeke = Ihosyöpä | Julkaisu = Kaikki syövästä -– Syöpäjärjestöt | Viitattu = 29.12.2018}}</ref>

Ultraviolettisäteilyn myönteinen vaikutus on [[D-vitamiini]]n tuotannon mahdollistuminen ihossa. D-vitamiinin esiaste 7-dehydrokolesteroli (7-DHC) on fotosensitiivinen vain hyvin kapealla UV-valon aallonpituusalueella, n. 270-305270–305&nbsp;nm, mikä sijoittuu UVC- ja UVB-alueiden rajalle, suurimman herkkyyden ollessa 300&nbsp;nm kohdalla.<ref>{{Lehtiviite | www = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/6281884 | Otsikko = Spectral character of sunlight modulates photosynthesis of previtamin D3 and its photoisomers in human skin | Tekijä = MacLaughlin, JA & Anderson, RR & Holick, MF | Julkaisu = Science | Vuosikerta = 216 | Vuosi = toukokuu 1982 | Numero = 4549 | Sivut = 1001–1003 | Julkaisija = | Bmid = 6281884 | Viitattu = 29.12.2018}}</ref> Tämä on aivan alimpia aallonpituuksia, mitä auringonvalosta saavuttaa maanpinnan.<ref name="HERP">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.testudo.cc/ | Nimeke = UV-lamps for terrariums: Their spectral characteristics and efficiency in promoting vitamin D3 synthesis by UVB irradiation | Tekijä = Lindgren, Jukka | Ajankohta = 2004 | Julkaisu = Herpetomania}}{{Verkkoviite | Osoite = http://www.testudo.cc/Media/Herpetomania3-4_04.pdf | Nimeke = Suora linkki pdf -artikkeliin | Viitattu = 29.12.2018}}</ref> D-vitamiinisynteesin ylläpitäminen edellyttää siten ihon altistumisen melko runsaalle suurienergiaiselle säteilylle, mikä vaikeuttaa turvallisen annostelun saavuttamista.