Ero sivun ”Ilmanvastus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Linkitystä |
|||
Rivi 9:
:<math> \mathbf{F}_v= {1 \over 2} \rho v^2 A C_v</math>
missä ''F<sub>v</sub>'' on vastusvoima, ''ρ'' ilman senhetkinen [[tiheys]], ''v'' kappaleen senhetkinen [[nopeus]], ''A'' kappaleen poikkipinta-ala liikettä kohtisuorassa suunnassa ja ''C<sub>v</sub>'' [[ilmanvastuskerroin]] (niin sanottu muotokerroin), jonka arvo riippuu kappaleen muodosta, eli geometriasta. Kaava pätee, kun kappaleen nopeus on [[ääni|äänen]] nopeutta pienempi. Erilaisten kappaleiden aiheuttama ilmanvastus määritellään kokeellisesti [[tuulitunneli]]ssa.
Vastuksen komponentit (erityisesti lentokoneessa):
* '''ilmanvastus''' johtuu ilman [[viskositeetti|viskooseista]] ominaisuuksista
*kappaleen pinnan läheisyydessä on '''[[rajakerros]]''' (lentokoneella 0,01 mm – muutama millimetri pinnasta ulospäin, maapallon ilmakehässä rajakerrosta on satoja metrejä), jossa virtaus hidastuu s.e. pinnan ja ilman välinen suhteellinen liike loppuu pinnassa
* niin kauan kuin rajakerros on '''[[laminaarinen virtaus|laminaarinen]]''', kitkavastus on pieni; kun rajakerros irtoaa pinnasta ja muuttuu pyörteiseksi ('''[[turbulenssi|turbulentti]] virtaus'''), se kasvaa
* '''transitionopeus''' riippuu kappaleen koosta, muodosta ja pinnankarheudesta
* '''painevastus''' riippuu kappaleen painejakaumasta kappaleen liikkuessa ilmassa. Kappaleen virtaviivaisuus vähentää painevastusta. Tämän takia muun muassa autojen ja
* '''indusoitunut vastus''' riippuu siiven nostovoimasta, ja se on ominainen lentokoneille
* '''interferenssivastus''' syntyy eri pintojen yli virtaavien virtausten jälleen yhdistyessä
| |||