Ero sivun ”Vasili Blücher” versioiden välillä

Vasili Blücher syntyi talonpojan perheeseen. Hän työskenteli viilarina [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]]<ref name="BSE 434">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1970 | Sivu = 434 | Tunniste = }}</ref> ja Moskovan lähellä [[Mytištši]]ssä.<ref name="Krugosvet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.krugosvet.ru/enc/istoriya/BLYUHER_VASILI_KONSTANTINOVICH.html | Nimeke = Entsiklopedija ”Krugosvet” | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.6.2010 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Vuosina 1910–1913 hän oli vangittuna lakkoliikkeeseen osallistumisen takia. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäiseen maailmansotaan]] Blücher osallistui sotamiehenä ja aliupseerina, ja hän haavoittui vakavasti. jaSen työskentelijälkeen senhän työskenteli jälkeen [[Nižni Novgorod]]in lähellä Sormovossa sekä [[Kazan]]issa. Vuonna 1916 hän liittyi [[bolševikit|bolševikkipuolueeseen]].<ref name="BSE 434" />

[[Helmikuun vallankumous|Helmikuun vallankumouksen]] jälkeen Blücher teki puoluetyötä armeijassa. Marraskuussa 1917 hän oli pystyttämässä neuvostovaltaa [[Samara]]an. Sen jälkeen Blücherhänet lähetettiin [[Tšeljabinsk]]iin, jossa hänet valittiin vallankumouskomitean ja neuvoston puheenjohtajaksi.<ref name="BSE 434" /> [[Tšekkoslovakia]]laisen armeijakunnan kapinan jälkeen hän johti neuvostojoukkojen vetäytymistä [[Orenburg]]ista, minkä johdosta hänet palkittiin Venäjän ensimmäisellä [[punaisen lipun kunniamerkki|punaisen lipun kunniamerkillä]]. BlücherHän osallistui divisioonankomentajana taisteluihin [[Koltšak]]in joukkoja vastaan, [[Kahovka]]n sillanpääaseman puolustukseen ja [[Perekopinkannas|Perekopin]] valtaukseen.<ref name="BSE 435">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1970 | Sivu = 435 | Tunniste = }}</ref>

Vuosina 1921–1922 Blücher toimi [[Kaukoidän tasavalta|Kaukoidän tasavallan]] sotaministerinä ja armeijan ylipäällikkönä. Helmikuussa 1922 hän johti [[Venäjän valkoinen armeija|valkoisen armeijan]] tuhoamista [[Volotšajevka-2|Volotšajevkan]] lähellä. Vuosina 1924–1927 hän työskenteli [[Kiina]]n [[Kantonin hallitus|Kantonin hallituksen]] sotilasneuvonantajana. Vuosina 1929–1938 hän toimi Neuvostoliiton Kaukoidän armeijan komentajana, johtaenja hän johti sotatoimia [[Kiinan itäinen rautatie|Kiinan itäisen rautatien]] konfliktin aikana vuonna 1929. BlücherHän oli Venäjän (1921–1924) ja Neuvostoliiton (1930–1938) toimeenpanevien keskuskomiteoiden jäsen. Vuonna 1934 hänet valittiin [[NKP|NKP(b):n]] [[Keskuskomitea (kommunistiset puolueet)|keskuskomitea]]n ehdokasjäseneksi.<ref name="BSE 435" /> Vuonna 1935 hänet nimitettiin Neuvostoliiton marsalkaksi.<ref name="BSE 434" />

Vuonna 1937 Blücher osallistui Neuvostoliiton korkeimman oikeuden erityistuomioistuimen jäsenenä [[Mihail Tuhatševski]]n ja [[puna-armeija]]n muiden johtajien tuhoamiseen. Kesällä 1938 hän johti [[japani]]laisten vastaisia sotatoimia [[Hasanin taistelut|Hasan-järvenHasanjärven alueella]]. Neuvostojoukkojen kärsimien tappioiden takia hänet erotettiin Kaukoidän armeijan komentajan tehtävästä elokuussa 1938. Saman vuoden lokakuussa Blücherhänet pidätettiin [[Stalin]]in käskystä syytettynä neuvostovastaisesta toiminnasta ja osallisuudesta aiemmin tuomittujen upseerien salaliittoon. Hän kuoli [[Lavrenti Berija]]n toimeenpaneman kidutuksen seurauksena kuulustelujen 18. päivänä. BlücherinHänen mainemaineensa palautettiin vuonna 1956.<ref name="Krugosvet" />