Ero sivun ”William Godwin” versioiden välillä

William Godwin oli [[Individualistinen anarkismi|individualistinen anarkisti]]<ref name="woodcock20>Woodcock, George. 2004. ''Anarchism: A History Of Libertarian Ideas And Movements''. Broadview Press. p. 20<"/ref> ja [[filosofinen anarkisti]], joka sai vaikutteita [[valistusaika|valistusajasta]]<ref name="Encarta">"Anarchism", ''[[Encarta]] Online Encyclopedia'' 2006 (UK version)</ref> ja kehitti monen mielestä ensimmäisen modernin anarkistisen koulukunnan<ref name="godwinsep"/>.

[[Pjotr Kropotkin]]in mukaan Godwin "''muotoili ensimmäisenä anarkismin poliittiset ja taloudelliset käsitteet vaikkei antanut ajatuksilleen tuota nimitystä ['anarkismi'].''"<ref name="EB1910">Peter Kropotkin, [http://dwardmac.pitzer.edu/Anarchist_Archives/kropotkin/britanniaanarchy.html "Anarchism"], ''[[Encyclopaedia Britannica]], 1910</ref><ref>Godwin himself attributed the first anarchist writing to [[Edmund Burke]]'s ''[[A Vindication of Natural Society]]''. name="Most of the above arguments may be found much more at large in Burke's ''Vindication of Natural Society''; a treatise in which the evils of the existing political institutions are displayed with incomparable force of reasoning and lustre of eloquence…" – footnote, .Ch. 2 ''[[Political Justice]]'' by William Godwin.<"/ref> Godwin oli utilitaristi, joka kuitenkin uskoi, että kaikki yksilöt eivät ole samanarvoisia vaan enemmän sosiaalista hyvää tuottavat ovat arvokkaampia ja siksi heitä pitäisi suosia: siis kaikilla ei olisi samoja oikeuksia.<ref>{{cite book|first=Paul |last=McLaughlin |titlename="Anarchism .and .Authority: A Philosophical Introduction to Classical Anarchism |publisher=Ashgate Publishing, |year=2007 |page=.119}}<"/ref>. Godwin vastusti valtiovaltaa, koska se puuttuu yksilön oikeuteen, "''yksityiseen harkintaan''", päättää, mikä hänen toimintansa maksimoisi utiliteetin (hyödyn). Hän tuomitsee muutkin yksilön harkintaa rajoittavat auktoriteetit. Stirner kehitti variantin tästä poistaen utilitarismin.<ref>{{cite book|first=Paul |last=McLaughlin |titlename="Anarchism .and .Authority: A Philosophical Introduction to Classical Anarchism |publisher=Ashgate Publishing, |year=2007 |page=.123}}<"/ref>.

[[KuvaTiedosto:PoliticalJustice3.png|thumbupright|rightpienoiskuva|[[Political Justice]] -teoksen kolmannen painoksen nimilehti.]]Godwin oli ääri-individualisti: kaikki yhteistyö työssä tulisi eliminoida.<ref name="godwineb>"[http://www.britannica.com/ebc/article-9037183 Godwin, William]". (2006). In Britannica Concise Encyclopaedia. Retrieved December 7, 2006, from ''[[Encyclopædia Britannica]]'' Online.</ref>. Godwinin individualismi oli niin radikaalia, että hän jopa vastusti yksilöiden yhteisesiintymistä orkestereissa: hän kirjoitti teoksessaan ''[[Political Justice]]'', että "''kaikki, mitä termillä yhteistyö ymmärretään, on jollain tavalla pahaa."<ref name="godwineb"/> Ainoa poikkeus tähän hänellä oli se spontaani yhteistyö, joka joskus syntyy, kun yhteisöä uhataan väkivallalla. Yksi syy vastustaa yhteistyötä oli se, että se rajoittaa yksilön kykyä edistää suurempaa hyvää.

Vaikka Godwin vastusti valtiovaltaa, hänen mukaansa [[minimivaltio]] on toistaiseksi "''välttämätön paha''",<ref name="pj>{{cite book |title=[[Political Justice|Enquiry Concerning Political Justice and its Influence on Modern Morals and Manners]] |last=Godwin |first=William |authorlink=William Godwin |year=1796 |publisher=G.G. and J. Robinson |oclc=2340417 |origyear=1793}}<"/ref>, joka ajan mittaan tiedon lisääntyessä tulisi yhä merkityksettömämmäksi ja vallattomammaksi<ref name="godwinsep"/>. Hän vastusti erityisesti [[demokratia]]a peläten enemmistön sortavan yksilöä, joskin piti [[diktatuuri]]a vielä demokratiaakin pahempana.

Godwin tuki yksityistä [[omistusoikeus|omistusoikeutta]] ja sanoi: "''jokainen on oikeutettu työnsä tuotosten hallitsemiseen"''".<ref name="pj"/>. Toisaalta hän suositteli, että yksilöt antaisivat toisilleen lahjaksi tarpeetonta omaisuuttaan näiden tarvitessa sitä. Siis vaikka ihmisillä oli oikeus [[yksityisomaisuus|yksityisomaisuuteen]], heidän tulisi olla [[altruisti|altruisteja]]. Tämä perustui utilitarismiin. Tähän lahjoittamiseen ei kuitenkaan saisi pakottaa, vaan sen tulisi olla yksilön "''vapaan harkinnan''" varassa. Hän ei kannattanut yhteisomistusta kuten [[kommunismi]]ssa, mutta silti [[anarkokommunisti]]t saivat vaikutteita hänen suosituksestaan jakaa ylijäämää.

Godwinin näkemykset eivät täysin vastaa niiden ideologioiden näkemyksiä, jotka sanovat saaneensa häneltä vaikutteita. Historioitsija [[Albert Weisbord]] pitää Godwinia varauksetta individualistisena anarkistina.<ref name="conquest8"/>{{cite book|lastOsa muista utilitaristeista on arvioinut, että on parempi antaa ulkopuolisen vallan pakottaa ihmiset lahjoittamaan kuin antaa kunkin päättää omasta lahjoittamisestaan<ref name=Weisbord|first=Albert"godwinsep"/>.

{{Viitteet|Sarakkeet|viitteet=