Wikipedia

Ero sivun ”Ranskan suuri vallankumous” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p →‎Kansalliskokouksen jakautuminen: - comte tarkoittaa kreiviä, ei ole nimi
→‎Perustuslaillinen kriisi: - linkkejä eri artikkeleihin, tapahtumien aikajärjestys
Rivi 153:
===Perustuslaillinen kriisi===
[[Tiedosto:Jacques Bertaux - Prise du palais des Tuileries - 1793.jpg|pienoiskuva|Pariisi 10. elokuuta 1792. [[Jean Duplessis-Bertaux|Jean Duplessis-Bertaux’n]] maalaus vuodelta 1793.]]
Lakia säätävän kokouksen rinnalle nousi [[Pariisin kunnallishallitus,kommuuni (Ranskan vallankumous)|Pariisin kommuuni]], kunnallishallitus. [[Braunschweigin manifesti]]ssa 25. heinäkuuta 1792 keisarillinen ja Preussin armeija uhkasivat kansaa pikaisella kostolla jos se vastustaisi kuningasvallan palauttamista tai armeijoiden etenemistä. Elokuun 10. päivänpäivänä vastaisena1792 yönä[[Tuileries’n 1792palatsin valtaus|kumoukselliset marssivatvaltasivat]] [[Tuileries’n palatsi]]inn. Kuningas ja kuningatar jäivät vangeiksi, ja lakia säätävän kokouksen tynkäistunto poisti kuninkaan asemastaan; vain kolmannes edustajista oli läsnä, ja lähes kaikki heistä jakobiineja.
 
Kansallisen hallituksen jäännösten valta riippui nyt [[Pariisin kommuuni (Ranskan vallankumous)|kumouksellisesta kommuunista]]. Kommuuni lähetti salamurhaajia vankiloihin [[Syyskuun murhat|surmaten 1 400 uhria]] ja lähetti kiertokirjeen muihin kaupunkeihin käskien niitä seuraamaan esimerkkiä. Lakiasäätävä kokous pystyi vain vähäiseen vastarintaan.
 
20. syyskuuta kokoontui [[kansalliskonventti]], joka oli valittu ensimmäistä kertaa yleisellä [[äänioikeus|ääni­oikeudella]]. Äänioikeutettuja olivat yli 25-vuotiaat, omalla työllään toimeentulevat miehet. Girondistit olivat aluksi konventin vaikutusvaltaisin puolue. 22. syyskuuta konventti lopetti virallisesti kuningasvallan ja julisti Ranskan tasavallaksi. Tämä päivä otettiin myöhemmin [[Vallankumouskalenteri|Ranskan vallankumouskalenterin]] aloituspäiväksi.
 
Braunschweigin manifestissa 25. heinäkuuta keisarillinen ja Preussin armeija uhkasivat kansaa pikaisella kostolla jos se vastustaisi kuningasvallan palauttamista tai armeijoiden etenemistä. Tämän seurauksena Ludvig XVI tuomittiin kuolemaan 17. tammikuuta 1793 vehkeilystä vihollisvaltojen kanssa ja teloitettiin giljotiinilla 21. tammikuuta. Teloitus johti monien muiden Euroopan maiden sodanjulistuksiin. Marie Antoinette seurasi miestään giljotiinilla 16. lokakuuta.▼
Kansalliskonventin lainsäädäntövallan lisäksi toimeenpanovalta siirtyi yleisen turvallisuuden komitealle (''Comité de Salut Public''), jonka kansalliskonventti asetti toimeensa 6. huhtikuuta. Girondisteistä tuli konventin ja komitean vaikutusvaltaisin puolue, mutta komitean johtoon nousi [[Vuoripuolue]]en [[Georges Danton|Danton]].
 
Sodan kääntyessä huonompaan, hinnat nousivat ja [[sanskulotit]] (''sans-culottes''), köyhät työläiset ja jakobiinit mellakoivat. Vastavallankumouksellinen liikehdintä alkoi monilla alueilla. Tämä kannusti jakobiineja parlamentaariseen vallankaappaukseen girondistiryhmää vastaan sans-culottesinsanskulottien tuella. Maaliskuussa kansalliskonventti perusti valtansa tueksi [[Vallankumoustuomioistuin (Ranska)|vallankumoustuomioistuimen]], jonka päätöksistä ei voinut valittaa. HeinäkuussaKansalliskonventin kansallisenlainsäädäntövallan turvallisuudenlisäksi komiteantoimeenpanovalta siirtyi [[Yhteishyvän valiokunta|Yhteishyvän valiokunnalle]] (''Comité de Salut Public''), jonka kansalliskonventti asetti toimeensa 6. huhtikuuta 1793. Sen ensimmäinen johtaja oli [[vuoripuolue]]en [[Georges Danton]] Girondistit [[Pariisin kansannousu 1793|erotettiin kansalliskonventista]] kesäkuussa 1793. Heinäkuussa yhteishyvän valiokunnan johtajaksi nousi Dantonia radikaalimpi [[Maximilien Robespierre]].▼
▲Braunschweigin manifestissa 25. heinäkuuta keisarillinen ja Preussin armeija uhkasivat kansaa pikaisella kostolla jos se vastustaisi kuningasvallan palauttamista tai armeijoiden etenemistä. Tämän seurauksena Ludvig XVI tuomittiin kuolemaan 17. tammikuuta 1793 vehkeilystä vihollisvaltojen kanssa ja teloitettiin giljotiinilla 21. tammikuuta. Teloitus johti monien muiden Euroopan maiden sodanjulistuksiin. Marie Antoinette seurasi miestään giljotiinilla 16. lokakuuta.
 
▲Sodan kääntyessä huonompaan, hinnat nousivat ja [[sanskulotit]] (''sans-culottes''), köyhät työläiset ja jakobiinit mellakoivat. Vastavallankumouksellinen liikehdintä alkoi monilla alueilla. Tämä kannusti jakobiineja parlamentaariseen vallankaappaukseen girondistiryhmää vastaan sans-culottesin tuella. Maaliskuussa kansalliskonventti perusti valtansa tueksi vallankumoustuomioistuimen, jonka päätöksistä ei voinut valittaa. Heinäkuussa kansallisen turvallisuuden komitean johtajaksi nousi [[Maximilien Robespierre]].
 
===Terrori (1793–1794)===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_suuri_vallankumous”