Versio 29. lokakuuta 2016 kello 22.29 muokkaa Msaynevirta (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 25 210 muokkausta p ref fix ← Vanhempi muutos		Versio 23. joulukuuta 2018 kello 01.14 muokkaa kumoa Dankos10 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 4 662 muokkausta Linkin lisäys Uudempi muutos →
Rivi 6: Pistimiä on ollut historiallisesti kahta tyyppiä; ohuita, teräviä puikkotyyppisiä hylsypistimiä, jotka nimensä mukaisesti ovat kiinnitty hylsykiinnityksellä aseen piipun ympärille, sekä miekkaterämäisiä tai veitsiäisterällisiä [[Miekkapistin\|miekkapistimiä]], jotka on kiinnitetty ristitappilukituksella kiskoon piipun alle. Hylsypistin ei vaikuta juuri aseen painopisteeseen, mutta sitä voi käyttää vain pistämiseen; miekkapistin tekee aseesta etupainoisen ja vaikeuttaa tähtäämistä, mutta aseella voi pistämisen ohella myös lyödä ja viiltää ja pistintä voi käyttää aseesta erillään sivuaseena kuin tavallista miekkaa. Miekkapistimestä on olemassa myös lyhyempi muoto, [[Puukkopistin\|puukkopistin]], ja nykyään lähes kaikki pistimet ovat puukkopistimiä. Hylsypistimet jäivät käytöstä lähes kokonaan [[ensimmäinen maailmansota\|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen. Pistintaistelulla oli merkitystä 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa, kun [[kivääri]]en lataaminen oli hidasta ja kun kivääreissä ei ollut vielä latausta nopeuttavaa lipasta. 1890-luvulla yleistyivät Euroopassa kiinteällä lippaalla (syöttökotelo) varustetut ~~makasiini-kiväärit~~makasiinikiväärit, kuten [[Venäjän keisarikunta\|Venäjän]] [[Mosin-Nagant]]-kivääri ja [[Saksan keisarikunta\|Saksan]] [[Mauser Kar 98k\|Mauser-kivääri]]. Näissä kivääreissä oli yleensä patruunakammoilla nopeasti ladattavat aseeseen kiinteästi rakennetut [[lipas\|lippaat]]. Näin ollen ensimmäisessä maailmansodassa pistimillä oli huomattavasti vähemmän merkitystä. Ensimmäisessä maailmansodassa niitä kuitenkin käytettiin, koska ne olivat tehokkaita lähitaisteluissa, kun esimerkiksi valloitettiin vihollisen [[juoksuhauta\|juoksuhautoja]], ja hyökätessään sotilaat olivat useimmiten varustettu kivääriin kiinnitetyillä pistimillä. [[Keisarillisen Japanin armeija]]ssa kuitenkin vielä maailmansotien välillä korostettiin pistintaistelua ja vielä [[toinen maailmansota\|toisessa maailmansodassa]] muun muassa [[puna-armeija]] ja Japanin armeija käyttivät pistimiä yleisesti. Monia pistin-malleja käytettiin yksinään, miekan tai tikarin tapaan, taisteluhautataisteluissa. Pistimien kiinnittämistä voidaan käyttää myös [[psykologinen sodankäynti\|psykologisena]] aseena: se on omille joukoille merkki taistelemisesta viimeiseen asti. Pistimiä voidaan käyttää myös kuten [[puukko]]a mallista riippuen. Pistin voi olla myös [[tikari]]n tai piikin muotoinen. Suurimpia pistimiä voi käyttää [[miekka\|miekan]] tapaan. Muun muassa [[AKM]]- ja [[AK-74]]-rynnäkkökiväärien pistimestä ja tupesta saa yhdistämällä piikkilankaleikkurin. Myös suomalaisista [[rynnäkkökivääri\|rynnäkkökivääreistä]] vanhempi malli [[Rk 62]] voidaan varustaa puukkopistimellä ja Rk 95 TP millä hyvänsä NATO:n STANAG-standardin mukaisella pistin-kiinnityksellä olevaan kivääriin, kuten [[M16 (kivääri)\|M16]] kivääriin suunnitellulla pistimellä. Rivi 12: [[Japani]]ssa pistintaistelusta on muodostunut urheilulaji, [[jukendo]]. Myös [[Yhdysvaltain merijalkaväki\|Yhdysvaltain merijalkaväellä]] on hyvin hienostunut pistintaistelumuoto, johon kuuluvat pistojen ja torjuntojen ohella myös lyönnit ja viillot. Hylsypistimen kiinnitysmekanismista on kehittynyt ''~~bajonettikiinnitys~~[[bajonetti]]kiinnitys'', jota käytetään muun muassa [[järjestelmäkamera\|järjestelmäkameroissa]]. ==Kirjallisuutta==

Ero sivun ”Pistin” versioiden välillä