Ero sivun ”Palkokasvit” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
p lähdeteoksen nimen korjaus |
||
Rivi 5:
== Viljellyt palkokasvit ==
Viljellyt palkokasvit muistuttavat monessa suhteessa [[vilja|viljoja]], ja tuleentuneiden kuivien siementen vuoksi viljeltyjä palkokasveja sanotaankin usein myös ''palkoviljoiksi''.<ref name=Rousi>{{kirjaviite | Tekijä = Arne Rousi | Nimeke = Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa | Sivu = 116–117 | Luku = Palkokasvit - typpispesialistit | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1997 | Tunniste = 951-0-21295-4}}</ref> Ne kuuluvat kaikki [[hernekasvit|hernekasvien]] heimoon. Niitä on viljelty viljojen ohella [[maanviljelys|maanviljelyksen]] alkuajoista saakka<ref name=Rousi />, ja lähes jokaisella alueella, jossa maanviljelys mahdollisesti on keksitty itsenäisesti, on viljelyskasvien valikoimaan alusta lähtien sisältynyt myös yksi tai useampi palkokasvi:<ref name=Diamond>{{kirjaviite | Tekijä = Jared Diamond | Nimeke = Tykit, taudit ja teräs
Palkokasvien tärkeä merkitys viljelyskasveina perustuu ennen kaikkea niiden edulliseen typpitalouteen. Niiden juurissa on ''[[Rhizobium]]''-suvun [[bakteerit|bakteereita]], jotka kykenevät sitomaan ilmasta [[typpi|typpeä]] ja valmistamaan siitä [[aminohapot|aminohappoja]], joita isäntäkasvi kykenee käyttämään hyväkseen. Tämän vuoksi niiden viljelyksessä ei yleensä tarvita typpilannoitteita.<ref name=Rousi /> Samasta syystä niitä voidaan käyttää myös [[maanparannus|maanparannukseen]] kyntämällä niiden vihreä kasvusto maan alle tai viljelemällä niitä [[vuoroviljely]]ssä viljojen kanssa<ref name=Rousi />
|