Versio 4. tammikuuta 2018 kello 17.14 muokkaa FinSpectre (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 2 004 muokkausta p malline ← Vanhempi muutos		Versio 22. joulukuuta 2018 kello 02.42 muokkaa kumoa Wurstimakkara (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 912 muokkausta pientä parannusta Merkkaus: Visuaalinen muokkaus: vaihdettu Uudempi muutos →
Rivi 2: {{lähteetön}} '''Teksti''' on [[kirjoitus]]ta, jossa [[Kieli\|kielellisessä]] muodossa ilmaistaan haluttu asiasisältö. Teksti voi olla kirjalliseksi muutettua puhetta tai pelkästään muodossa tuotettu tai suoraan kirjoituksesi muodostettu sisältö. Pääasiassa tekstiä on koneellisesti tai [[käsi]]n laaditut kirjalliset esitykset. '''Teksti''' tarkoittaa kokonaisuutta, joka sisältää viestin ja jolla on ainutkertainen merkitys. Teksti voi olla kirjoitettua, puhuttua, kuvitettua ja äänitettyä. Keskenään samankaltaiset tekstit muodostavat tekstilajin. Tiettyyn tekstilajiin kuuluvia tekstejä yhdistää mm. tekstin rakenne, ulkoasu ja tavoite. Esimerkiksi yleensä mainoksessa on houkutteleva tuotekuva, huomiota herättävä iskulause ja valmistajan logo, ja tavoitteena on vaikuttaa katsojaan. Aina yksittäinen teksti ei kuulu selvästi yhteen tekstilajiin, vaan siinä on aineksia useammasta tekstilajista. Yhdestä aiheesta on mahdollista laatia monen eri tekstilajin tekstiä.<ref name="särmä">{{Kirjaviite \| Nimeke = Särmä - Suomen kieli ja kirjallisuus \| Julkaisija = Otava \| Vuosi = 2016 \| Tekijä = Vesa Haapala, Inkeri Hellström, Janna Kantola, Tuomas Kaseva, Riitta Korhonen, Heidi Kärki, Minna Maijala, Harri Mustonen, Janne Saarikivi, Merja Salo, Juhana Torkki\| Sivut = 30,338,352 \| Isbn = 978-9511-28914-2}}</ref> Myös puhe on tekstiä: esimerkiksi keskustelusta syntyy teksti, joka on kaikkien keskusteluun osallistuneiden yhdessä tuottama merkityskokonaisuus<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/ai/ai08/1_johdanto/02_mika_teksti_on?C:D=1820951&m:selres=1820951 \| Nimeke = Mikä teksti on? \| Tekijä = Anna-Mari Karjalainen \| Julkaisija = Otavan opisto \| Viitattu = 22.12.2018}}</ref> 1850-luvulla tekstien piiriin tulivat myös [[kaukokirjoitus\|kaukokirjoituksella]] kirjoitetut viestit, jotka olivat parannus [[sähkötys\|sähköttämällä]] toteutettuun [[viestiliikenne\|viestiliikenteeseen]]. Rivi 9 ⟶ 11: == Kirjoitettu teksti == ==== Otsikko ==== On tekstin tärkein osa, joka kertoo tekstin ydinajatuksen tai vihjaa siitä. Sanomalehdissä otsikolla on tarkoitus houkutella lukijaa lukemaan juttu. Usein otsikon koolla annetaan osviittaa jutun suurudesta ja tärkeydesä.<ref name="särmä" /> ~~Tekstissä [[otsikko]] on yleensä tekstin nimeksi annettu sarja sanoja joka kertoo lyhyesti, mitä teksti sisältää.~~ Erityisesti iltapaivälehdissä uutisartikkelien tekstejä otsikoidaan melko vapaamuotoisesti{{lähde}} lukijan mielenkiinnon herättämiseksi. Tällöin teksti ei välttämättä vastaa täysin otsikon aiheuttamia lukijan odotuksia artikkelista. ==== Leipäteksti ==== [[Leipäteksti]] on [[sanomalehti]]artikkelin ~~tekstimuotoinen~~varsinaista ~~asiasisältö~~tekstiä. Nimi leipäteksti johtuu siitä, ~~joka~~että ~~esittää~~toimittajien ~~halutun~~ajatellaan ~~asian.~~saavan siitä varsinainen palkka, eli raha leipään<ref name="särmä" /> ==== Ingressi ==== [[Ingressi]] eli johdanto on tekstissä lyhyt yhteenveto siitä aiheesta mistä artikkelin [[leipäteksti]]n on tarkoitus kertoa. ==== Ladonta ==== {{korjattava/määritelmä}} Rivi 34 ⟶ 33: == Aiheesta muualla == * [http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/sivukartta/ Kirjoittajan ABC-kortti]. Oulun yliopisto. == Lähteet == {{viitteet}} [[Luokka:Kirjoittaminen]]

Ero sivun ”Teksti” versioiden välillä