Ero sivun ”Bogskär” versioiden välillä

[[Kuva:Bogskar1.jpg|thumb|Taiteilijan näkemys majakasta 1880, ilmeisestimukana taiteilijanalun vapauttaperin soveltaensuunniteltu varastorakennus, koska tiettävästijota ei saarella ole ollut muita rakennuksia kuin majakka (ellei kyseessä ole rakennusaikainenkuitenkaan parakki)toteutettu.]]

Bogskär sijaitsee niin erillään, että se jää Suomen sisäisten aluevesien ulkorajan ulkopuolelle, ja saariryhmälle on siksi määritelty erilliset sisäiset aluevedet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1994/19940114 | Nimeke = Hallituksen esitys (HE 114/1994) | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.9.2009 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950993 | Nimeke = Asetus Suomen aluevesien rajoista annetun lain soveltamisesta (993/1995) | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.9.2009 | Kieli = }}</ref> Bogskärin ulkoiset aluevedetkin olivat vuoteen 1995 saakka erillään Suomen muusta valtioalueesta. Kun [[aluemeri]] tuolloin levennettiin 4neljästä [[meripeninkulma]]sta 12kahteentoista meripeninkulmaan, Bogskärin ja muun Suomen aluemeret yhtyivät.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=UaVM+16/1994&base=erml&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WP | Nimeke = Valtiopäivät 1994: Ulkoasiainvaliokunnan mietintö 16 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.5.2011 | Kieli = }}</ref><ref name="laki">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1956/19560463 | Nimeke = Laki Suomen aluevesien rajoista (18.8.1956/463) | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.9.2009 | Kieli = }}</ref> Bogskärin eteläpuolella aluemeri ulottuu nykyisinkin vain 3kolmen meripeninkulman päähän.<ref name="laki"/>

Luotsilaitoksen päällikkö [[Boris Nordman]] ehdotti majakanvuonna rakentamista1867 senaatille vuonnamajakan 1867rakentamista. Varat rakentamiseen myönnettiin lopulta niin, että rakennustyöt läntisellä luodolla pääsivät alkamaan keväällä 1880. Läntinen luoto oli kuitenkin huomattavan altis peittymään talvisin jääröykkiöiden alle. Rakennusaikana koettiinkinkoettiin useita takaiskuja ja vastoinkäymisiä jäiden ja toisaalta myrskyjen vuoksi. Niistä huolimatta työt etenivät niin, että majakka vihittiin käyttöön 29.8. elokuuta 1882. Sen valo syttyi ensimmäisen kerran 12.9. syyskuuta 1882.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Seppo Laurell | Nimeke = Valo merellä. Suomen majakat 1753-1906. | Vuosi = 2009| Luku = Bogskär | Sivu = 221 | Selite = ISBN 978-952-9745-28-9| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = John Nurmisen Säätiö| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 9.6.2016 | Kieli = fi}}</ref>

[[Tiedosto:Bogskär; majakan vaurioitunut yläosa.jpg|pienoiskuva|Majakan sodassaSodassa vaurioitunut majakan yläosa.]]

Majakalla oli 9yhdeksän hengen miehistö, josta osamajakalla oli kerrallaan majakallaosa. Majakka ei kuitenkaan ollut riittävän vahvaa tekoa, ja se vaurioitui majakanvartijoiden kauhistukseksi myrskyssä talvella 1889. Korjaustöissä 1894 sitä vahvistettiin lisää, ja painon lisäämiseksi sen sisä-ja ulkokuoren väli täytettiin betonilla kolmanteen kerrokseen asti. Vuonna 1905 majakalle asennettiin langaton [[lennätin]], sitä ennen majakanvartijat pitivät yhteyttä antamalla erivärisiä valomerkkejä ohikulkeville laivoille.

Alkuperäinen majakka vaurioitui [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] korjauskelvottomaksi saksalaisen sotalaivan tulituksessa. Uusi, automaattinen majakka rakennettiin vuonna 1922 betonipilarien varaan. Majakka on peruskorjattu vuonna 1981, jolloin se varustettiin helikopteritasanteella. Majakka on maalattu nykyään sinivalkoiseksi. ja se toimii aurinkoenergialla. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Seppo Laurell | Nimeke=Suomen majakat | Julkaisija=Nemo | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 952-5180-21-2}} </ref>

Alueella sijaitsee myös sääasema, ja se on maan leudoin paikka, tosin asumaton. Esimerkiksi vuonna 2014 terminen kevät alkoi jo 2. helmikuuta .<ref>[http://www.tutiempo.net/clima/BOGSKAR/01-2014/29790.htm Bogskär, Tutiempo.net]</ref>