Ero sivun ”EPR (ydinreaktori)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Päivitin aikataulut ja kustannukset |
|||
Rivi 3:
'''European Pressurized Water Reactor''' ({{k-fi|eurooppalainen painevesireaktori, lyh. EPR}}) on [[kolmannen sukupolven ydinreaktori]]tyyppi, joka perustuu [[painevesireaktori]]in eli ''PWR:ään'' ({{k-en|'Pressurized Water Reactor'}}). Sen ovat suunnitelleet ja kehittäneet pääasiassa [[Commissariat à l'Énergie Atomique]] [[Ranska]]ssa ja [[Karlsruhe]]n tutkimuskeskus [[Saksa]]ssa.
[[Olkiluodon ydinvoimalaitos|Olkiluodon ydinvoimalan]] [[Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennushanke|kolmannen reaktorin]] oli tarkoitus olla maailman ensimmäinen EPR. Ranskalainen teollisuuskonserni [[Areva]] aloitti sen rakennustyöt vuonna 2005, ja tavoitteena oli aloittaa sähköntuotanto vuonna 2009. Rakennustyöt ovat kuitenkin viivästyneet, ja vuoden 2018 marraskuussa arvioitiin, että reaktori valmistuu vasta tammikuussa 2020.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.339275|nimeke=TVO: Olkiluoto 3 viivästyy vieläkin, säännöllinen sähköntuotanto alkaa tammikuussa 2020|tekijä=|julkaisu=Maaseudun Tulevaisuus|ajankohta=2018-11-29|julkaisija=|viitattu=2018-12-17}}</ref> Olkiluoto 3:n viivästymisen takia ensimmäinen valmistunut EPR olikin Taishan 1 [[Kiina]]ssa. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 2009, ja se valmistui 2018. Kiinassa on rakenteilla myös toinen EPR, Taishan 2. Lisäksi Ranskassa on rakenteilla yksi EPR, [[Flamanville]] 3.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://www.world-nuclear-news.org/Articles/First-EPR-enters-commercial-operation|nimeke=First EPR enters commercial operation|tekijä=|julkaisu=World Nuclear News|ajankohta=2018-12-14|julkaisija=|viitattu=2018-12-17}}</ref>
EPR on käynnistyessään maailman kolmanneksi suurin ydinvoimalaitos teholla mitattuna. Sen lämpöteho on 4 300 MW ja sähköteho 1 600 MW. EPR:n suunnittelu perustuu ranskalaiseen N4-reaktoriin (sähköteho 1 450 MW) ja saksalaiseen Konvoi-reaktoriin (1 290–1 400 MW). Painevesireaktorina EPR on kevytvesihidasteinen ja -jäähdytteinen; sen tekniset perusratkaisut edustavat valmistuttajansa mukaan maailman ydinvoimalaitoksissa eniten käytettyä reaktoritekniikkaa. <ref>Teollisuuden Voima: Olkiluoto 3, Eurajoki, 2005.</ref>
Rivi 37 ⟶ 36:
==EPR-reaktorit maailmalla==
[[Olkiluodon ydinvoimala]]n rakenteilla olevan [[Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennushanke|kolmannen yksikön]] oli tarkoitus olla maailman ensimmäinen EPR-tyyppinen reaktori.
Toisen EPR-reaktorin rakentaminen aloitettiin Flamanvillessä Ranskan [[Normandia]]ssa vuonna 2007. Reaktorin oli tarkoitus valmistua 2012, mutta senkin rakennustyöt ovat viivästyneet. Heinäkuussa 2018 arvioitiin, että Flamanville 3 valmistuu vuonna 2020. Rakennuskustannusten arvioidaan olevan 10,9 miljardia euroa, eli kolminkertaiset alkuperäiseen budjettiin verrattuna.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/article/us-edf-flamanville-idUSKBN1KF0VN|nimeke=EDF's Flamanville reactor start again delayed to 2020|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2018-07-25|julkaisija=Reuters|viitattu=2018-12-17|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Ranskan ydinturvallisuusviranomainen ASN sallii reaktorin käynnistämisen, mutta paineastian teräskansi pitää vaihtaa seitsemän vuoden kuluessa. Syynä tähän on, ettei teräksen kemiallinen koostumus ole aivan sellainen kuin sen pitäisi olla, minkä vuoksi paineastian kannen murtumisen turvarajat ovat suppeammat kuin oli tarkoitus.<ref name=ASNreq>[http://www.hs.fi/talous/art-2000005271866.html Ranska vaatii vaihtamaan Olkiluoto-tyyppisen ydinreaktorin paineastian kannen jo voimalan käyttöiän alkumetreillä]</ref><ref>[http://www.lemonde.fr/economie/article/2017/06/26/un-feu-vert-sous-condition-attendu-pour-l-epr-de-flamanville_5151256_3234.html#6q7xDb0c7AXtQEPM.99"Le Monde, Juin 2017:EPR de Flamanville : l’Autorité de sûreté nucléaire demande de changer le couvercle de la cuve d’ici à fin 2024"]</ref>
[[Guangdong]]issa
{|class="wikitable" width="100%" style="text-align:center;"
| colspan="7" bgcolor="#adebef" align="center" |'''Rakenteilla olevat
|-
| '''
| '''
| '''
| '''Rakentamisen aloitus'''
| '''Tuotantokäyttö'''<br><small>(arvio)</small>
Rivi 59 ⟶ 53:
| '''Kustannukset''' <br><small>(arvio)</small>
|-
| [[Olkiluoto_3_-ydinvoimalan_rakennushanke|Olkiluoto 3]] ([[Suomi]])
| 1
| 1650
| 15
| 2020<ref name=":0" />
| 3,2 miljardia euroa<ref name=":2" />
| 10 miljardia euroa<ref name=":2" />
|-
| [[Taishan 1 & 2]] ([[Kiina]])
| 2
| 1700
| 28
| 2018 & 2019 <ref name=":1" />
| 8 miljardia euroa<ref name=":4" />
| 8 miljardia euroa<ref name=":4" />
|-
| [[Flamanville 3]] ([[Ranska]])
| 1
| 1650
|
| 2020<ref name=":3" />
| 3,3
|10,9 miljardia euroa<ref name=":3" />
|-
| Yhteensä <br><small> </small>
Rivi 94 ⟶ 88:
{|class="wikitable" width="100%" style="text-align:center;"
| colspan="7" bgcolor="#adb5ef" align="center" |'''
|-
| '''
| '''
| '''
| '''Rakentamisen aloitus'''
| '''Tuotantokäyttö'''<br><small>(arvio)</small>
| '''Kustannukset'''
| '''Kustannukset'''
|-
| [[Hinkley Point C1 & C2]] ([[
| 2
| 1670
| 2018<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=http://www.world-nuclear-news.org/Articles/Major-concrete-pour-at-Hinkley-Point-C|nimeke=Major concrete pour at Hinkley Point C|tekijä=|julkaisu=World Nuclear News|ajankohta=2018-12-11|julkaisija=|viitattu=2018-12-17}}</ref>
|2023<ref name=":5" />
| 21,5 miljardia euroa{{Lähde||18.12.2018|vuosi=}}
|
|-
| [[Jaitapur]] ([[Intia
| 6
|
| 2017<ref name="wnn-201690125">{{cite news |url=http://world-nuclear-news.org/NN-Jaitapur-agreement-due-by-year-end-2501165.html |title=Jaitapur agreement due by year-end |publisher=World Nuclear News |date=25 January 2016 |accessdate=19 May 2016}}</ref>
|
| 14,9 miljardia euroa{{Lähde||18.12.2018|vuosi=}}
|
|}
|