Ero sivun ”Selkärankaiset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7:
| domeeni = [[Aitotumaiset]] Eucarya
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia
| yläjakso = [[Jälkisuiset]] Deuterostomia
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] Chordata
| alajakso = Selkärankaiset<br>'''Vertebrata'''
Rivi 16 ⟶ 17:
| commonscat = Vertebrata
}}
'''Selkärankaiset''' (Vertebrata) on yksi kolmesta [[selkäjänteiset|selkäjänteisten]] [[eläin]]ten alajaksoista, joille tyypillisiä piirteitä ovat [[selkäjänne|selkäjänteen]] ympärille kehittynyt [[selkäydin]]tä suojaava [[selkäranka]] ja erittäin kehittyneet [[aivot]].
Selkärankaisten koko vaihtelee ''[[Paedophryne amauensis]]'' -[[sammakot|sammakko]]lajista (7 millimetriä) [[sinivalas|sinivalaaseen]] (33 metriä ja yli 170 tonnia) ja [[sukupuutto]]on kuolleeseen ''[[Argentinosaurus|Argentinosaurukseen]]'' (noin 35–40 metriä ja 80–100 tonnia). Selkärankaiset muodostavat vain 3% koko eläinkunnasta; muut ovat [[selkärangattomat|selkärangattomia]], joilla ei ole sisäistä [[tukiranka]]a.
Selkärankaiset sisältävät myös [[viiksiympyräsuiset]], joilla ei kuitenkaan ole selkärankaa, eikä juuri muutakaan luustontapaista, kun taas niiden lähimmillä sukulaisilla, [[nahkiaiset|nahkiaisilla]], on selkäranka. Viiksiympyräsuisilla on kuitenkin alkeellinen [[rusto]]sta koostuva [[pääkallo]]. Tästä syystä selkärankaisia kutsutaan joskus nimellä ”'''Craniata'''”.
== Monimuotoisuus ==
Vaikka selkärankaisia on selkärangattomiin verrattuna hyvin vähän, muodostavat selkärankaiset hyvin monimuotoisen ryhmän, jonka eri [[laji]]t ovat sopeutuneet eri [[elinympäristö]]ihin. Yli puolet selkärankaisista on [[kala|kaloja]] (yli 32 000 lajia), joista edelleen yli 27 000 on viuhkaeväisiä ja rustokaloja puolestaan yli 500. Varsieväisiin kuuluu nykyään vain kahdeksan lajia, kun taas leuattomiin selkärankaisiin kuuluu nykyään yli 100 lajia. Tetrapodeja on nykyään noin 32 000 lajia, joista sammakkoeläimiä on yli 7 300, matelijoita yli 10 000, lintuja yli 10 000 ja nisäkkäitä yli 5 5000.
== Evoluutio ==
Rivi 31 ⟶ 36:
=== Kivihiili- ja permikauden sekä mesotsooisen selkärankaiset ===
[[Tiedosto:Moschops_BW.jpg|thumb|''[[Moschops]]'', suuri [[terapsidi]], joka eli [[keskipermikausi|keskipermikaudella]] Etelä-Afrikassa.|alt=|vasen]][[Kivihiilikausi|Kivihiilikaudella]] kehittyivät ensimmäiset sammakkoeläimet, matelijat ja [[synapsidit]]. [[Permikausi|Permikaudella]] näistä kehittyi hyvin monimuotoisia ryhmiä, kuten [[terapsidit]] ja [[pareiasaurit]]. Kauden lopulla tapahtunut [[permikauden joukkotuho]] hävitti monia selkärankaisryhmiä, kuten [[pelykosaurit]] ja kaikki muut [[anapsidit]] paitsi [[Procolophonidae]]-heimo; nykyään hävinnyt sekin. Mutta esimerkiksi [[kynodontit]], [[dikynodontit]] ja [[diapsidit]] selviytyivät joukkotuhosta ja triaskaudella niistä kehittyi hallitsevia maaeläimiä. [[Dinosaurukset]], [[
=== Kenotsooisen selkärankaiset ===
Liitukauden joukkosukupuutosta selvisivät kuitenkin monet pienet nisäkkäät, linnut, [[liskot]], [[käärmeet]], krokotiilieläimet, kilpikonnat, kalat ja sammakot. [[Kenotsooinen maailmankausi|Kenotsooisella maailmankaudella]] nisäkkäiden ja lintujen määrä sekä koko alkoivat moninkertaistua voimakkaasti. Monet nykyiset selkärankaisryhmät kehittyivät. [[Ihmiset|ihmisten]] suku, joka kuuluu [[kädelliset|kädellisiin]] kehittyi vasta noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten. Nykyään monet selkärankaiset lajit, kuten [[tiikeri]] ja [[tonnikala]], ovat [[uhanalaisuus|uhanalaisia]], johtuen [[ihminen|ihmisen]] toiminnasta.
== Luokittelu ja polveutuminen ==
Selkärankaiset voidaan jakaa ryhmiin usealla eri tavalla. Ne voidaan esimerkiksi jakaa [[vesikalvottomat|vesikalvottomiin]] (kalat ja sammakkoeläimet, jotka munivat veteen) ja [[vesikalvolliset|vesikalvollisiin]] (matelijat, linnut ja nisäkkäät, joiden [[alkio]]ta suojaa [[vesikalvo]]). Toinen luokittelutapa on
=== Taksonominen luokittelu ===
| |||