Ero sivun ”Keskustaajama” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jni (keskustelu | muokkaukset) p →Keskustaajamat Suomessa: typo |
|||
Rivi 12:
Toinen nimitys kunnan hallintokeskukselle on ''kuntakeskus'', koska kunnan hallintokeskuksen ei tarvitse välttämättä olla taajama (toisin kuin Ruotsissa, jossa jokaisessa kunnassa on vähintään yksi taajama). Kuntakeskuksessa sijaitsee [[kunnantalo]], [[terveyskeskus]] ja vaihteleva määrä yksityisiä palveluita. Kaikissa Suomen kunnissa on kuntakeskus, mutta muutamissa kunnissa (useat [[Ahvenanmaa]]n kunnat sekä Manner-Suomessa [[Luhanka]]) ei kuitenkaan ole lainkaan tilastollisia vähintään 200 asukkaan taajamia. Tällöin kuntakeskuksena voi toimia [[kylä]] tai jokin muu paikka. Ennen [[vuoden 1865 kunnallisasetus]]ta [[pitäjä]]t vastasivat sekä hengellisistä että maallisista tehtävistä, jolloin kuntien hallintopaikkana toimi [[kirkonkylä]]. Liikenneyhteyksissä tapahtuneen kehityksen ja muuttoliikkeiden myötä eräissä kunnissa kuntakeskukseksi on muodostunut jokin muu paikka kuin kirkonkylä, esimerkiksi radanvarsikunnissa asemakylä.
Suomessa oli vuonna 2017 312 kuntakeskusta, joista 263 muodostaa oman tilastollisen taajaman, ja 39 on kasvanut viereisten, suurempien taajamien kanssa yhteen (muutaman kunnan tapauksessa on olemassa samanniminen tilastollinen taajama, mutta kuntakeskuksena on vain yksi taajaman osista, kuten Imatralla Mansikkala ja Jämsässä Seppola). Suomen pienin nykyisen kunnan keskustaajama on [[Pyhäranta|Pyhärannan]] kirkonkylä eli [[Rohdainen (Pyhäranta)|Rohdainen]]. [[Pöytyä]]llä on ollut vuoden 2005 sen ja [[Karinainen|Karinaisten]] kuntaliitoksesta lähtien kaksi keskustaajamaa: [[Kyrö (Pöytyä)|Kyrö]] ja [[Riihikoski]], kunnanvirastolla on toimipisteet molemmissa taajamissa.
[[Keskus- ja vaikutusalueteoria|Keskus- ja vaikutusaluetutkimuksessa]] Suomessa etenkin 1970-80-luvuilla tutkittiin hierarkisia keskusverkkoja, joissa eri tasoiset keskukset jaettiin valtakunnan-, valtakunnanosa-, maakunta-, kaupunki-, kunta- ja kyläkeskuksiin sen mukaan mitä palveluja eli keskustoimintoja kunkin tasoisessa keskuksessa oli. Nämä keskusluokat eivät aina välttämättä täysin vastanneet samanhetkistä kuntajakoa. Näin käsite kuntakeskus saattoi saada saa kaksi merkitystä: 1) Kunnan hallinnollinen keskus tai 2) tietyn palvelutason omaava keskus, joka palvelutasoltaan karkeasti vastasi kunnan keskusta.
| |||