Ero sivun ”Luther-säätiö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lähteiden korjaus |
viitteiden korjaus (merkitsin vanhentuneet ja korjasin mallinneet sekä linkit arkistoiduilla) |
||
Rivi 1:
{{Kolmannen osapuolen}}
[[Tiedosto:Suomenluthersaatio logo.png|right|229px]]
'''Suomen Luther-säätiö''' on vuonna [[1999]] perustettu [[luterilaisuus|luterilainen]] järjestö, jonka pyrkimyksenä on rakentaa [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] sisälle jumalanpalvelusyhteisöjä, joissa voi liikkeen oman määrittelyn mukaan "saada evankeliumin hoitoa sanan saarnassa ja ehtoollisen sakramentissa sekä kokea Jumalan lasten perheyhteyttä"<ref>
Espoon hiippakunnan piispa Mikko Heikka, on todennut blogissaan, että Luther-säätiön haluttomuus suostua kirkon järjestykseen tekee siitä skismaattisen. Sitä vastoin hän ei pidä Luther-säätiötä hereettisenä (harhaoppisena), koska Suomen evankelis-luterilaisessa kirkkossa naispappeuden torjuminen ei ole hereesia. "<Ref>{{Verkkoviite | url = http://www.pod.fi/heikka/?p=64 |Nimeke = Mikko Heikan blogi | viitattu = 3.2.2009}} {{404}}</Ref>
Suomen Luther-säätiö katsoo toimintansa pääpainon olevan yhteisöllisessä ja elävässä luterilaisessa jumalanpalveluselämässä, johon kuuluvat kiinteästi maallikkoaktiivisuus ja oikein toimitetut sana ja sakramentit.{{lähde}} Tämän lisäksi Suomen Luther-säätiö julkaisee ja levittää suomenkielistä luterilaista kirjallisuutta. Säätiö pyrkii myös järjestämään toimintamahdollisuuksia naispappeutta vastustaville eli ns. "apostoliseen virkakäsitykseen" pitäytyville papeille evankelis-luterilaisen kirkon piirissä. Julkisuudessa tämä toiminta on saanut eniten näkyvyyttä. Säätiön perustajia oli muun muassa edesmennyt rovasti [[Simo Kiviranta]].
Omia jumalanpalveluksia järjestetään kahdellakymmenelläkuudella paikkakunnalla, mm. [[Helsinki|Helsingissä]], [[Hämeenlinna]]ssa, [[Joensuu]]ssa, [[Jyväskylä]]ssa, [[Kajaani]]ssa, [[Lahti|Lahdessa]], [[Mikkeli]]ssä, [[Oulu]]ssa, [[Rovaniemi|Rovaniemellä]] ja [[Turku|Turussa]].<ref>
==Historia==
===Perustaminen===
Luther-säätiön perustamiskokous pidettiin 24. lokakuuta 1999 Simo Kivirannan kotona Espoossa. Kokouksessa oli osallistujia kolmekymmentä, ja säätiön hallituksen jäseniksi nimettiin Pekka Huhtinen, Mia Keskinen, Simo Kiviranta, Erkki Leino, Erkki Pitkäranta, Juhana Pohjola, Vesa Viisteensaari sekä Matti Väisänen. Säätiörekisteri antoi säätiölle toimiluvan ja vahvisti säännöt 5. tammikuuta 2000.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pohjola, Juhana | Nimeke = Tuntomerkkien kirkko. Suomen Luther-säätiön 10-vuotisjuhlakirja| Suomentaja = | Vuosi = 2009| Luku = Suomen Luther-säätiön synty| Sivu = 10| Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Hämeenlinna| Julkaisija = Suomen Luther-säätiö| Tunniste = ISBN 978-952-5409-43-7| www =https://web.archive.org/web/20170407143606/http://www.luthersaatio.fi/wp-content/uploads/2013/12/SuomenLutherS%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6nSyntyJP.pdf | www-teksti =Luku verkossa | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = 15.8.2011 | Kieli = }}</ref> Vuonna 2001 alettiin julkaista tiedotuslehteä [[Pyhäkön Lamppu]], jolloin säätiö järjesti messuja ainoastaan Helsingissä, [[Ruoholahti|Ruoholahden]] seurakuntakodissa<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Nilsson, Miisa| Otsikko = Sunnuntai Jumalan hoidossa| Julkaisu = Pyhäkön lamppu| Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = 1/2001| Sivut = 8| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomen Luther-säätiö| Selite = | Tunniste = ISSN 1457 9901| www = http://www.luthersaatio.fi/images/julkaisut/pyhakonlamppu/2001/lamppu_2001_01.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 28.11.2011| Kieli = | Lopetusmerkki = }} {{404}}</ref>. Myöhemmin samana vuonna messut siirtyivät Helsingin [[Vanha kirkko (Helsinki)|Vanhan kirkon]] seurakuntakotiin<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = | Julkaisu = Pyhäkön lamppu| Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = 3/2001| Sivut = 7| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomen Luther-säätiö| Selite = | Tunniste = ISSN 1457 9901| www = http://www.luthersaatio.fi/images/julkaisut/pyhakonlamppu/2001/lamppu_2001_03.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 28.11.2011| Kieli = | Lopetusmerkki = }} {{404}}</ref>. Saman vuoden syksynä aloitettiin jumalanpalvelukset [[Vantaa]]n [[Tikkurila]]ssa<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Laulumaa, Maria| Otsikko = Paimenen kutsu-Valokeilassa Juha Muukkonen| Julkaisu = Pyhäkön lamppu| Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = 4/2001| Sivut = 3| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomen Luther-säätiö| Selite = | Tunniste = ISSN 1457 9901| www = http://www.luthersaatio.fi/images/julkaisut/pyhakonlamppu/2001/lamppu_2001_04.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 28.11.2011| Kieli = | Lopetusmerkki = }} {{404}}</ref>, [[Imatra]]lla Teppanalan rukoushuoneella<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Muukkonen, Juha| Otsikko = Jumalan lahjojen äärellä Imatralla| Julkaisu = Pyhäkön lamppu| Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = 4/2001| Sivut = 6| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomen Luther-säätiö| Selite = | Tunniste = ISSN 1457 9901| www = http://www.luthersaatio.fi/images/julkaisut/pyhakonlamppu/2001/lamppu_2001_04.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 28.11.2011| Kieli = | Lopetusmerkki = }} {{404}}</ref> sekä [[Pori]]ssa [[Teljän kirkko|Teljän]] seurakunnan [[Väinölän kirkko|Väinölän kirkossa]]<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Huhtinen, Pekka| Otsikko = Tällaista tarvitaan Porissakin| Julkaisu = Pyhäkön lamppu| Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = 1/2002| Sivut = 8| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomen Luther-säätiö| Selite = | Tunniste = ISSN 1457 9901| www = http://www.luthersaatio.fi/images/julkaisut/pyhakonlamppu/2002/lamppu_2002_01.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 28.11.2011| Kieli = | Lopetusmerkki = }} {{404}}</ref>. Vuoden 2003 keväällä jumalanpalveluksia järjestettiin seitsemällä paikkakunnalla eli [[Espoo]]ssa, Helsingissä, Imatralla, [[Lahti|Lahdessa]], Porissa, [[Rauma]]lla ja Vantaalla<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = | Julkaisu = Pyhäkön lamppu| Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = 1/2003| Sivut = 7| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomen Luther-säätiö| Selite = | Tunniste = ISSN 1457 9901| www = http://www.luthersaatio.fi/images/julkaisut/pyhakonlamppu/2003/lamppu_2003_01.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 28.11.2011| Kieli = | Lopetusmerkki = }} {{404}}</ref>.
===Ehtoolliskiista===
Suomen Luther-säätiö nousi julkisuuteen keväällä [[2004]], kun Helsingin [[piispa]] [[Eero Huovinen]] vieraili Luther-säätiön Markus-yhteisön messussa. Luther-säätiön järjestämää jumalanpalvelusta toimittaneet papit, [[Turun arkkihiippakunta|Turun hiippakunnan]] papistoon kuuluva [[Sakari Korpinen]] ja [[Oulun hiippakunta|Oulun hiippakunnan]] papistoon kuuluva [[Juhana Pohjola]] esittivät piispa Huoviselle sakaristossa epäsuoran toivomuksen, ettei hän osallistuisi ehtoolliselle. Säätiön dekaani Juhana Pohjola sanoi Huoviselle ennen messua, että hän joutuu vaikeaan valintatilanteeseen, mikäli piispa osallistuu ehtoolliselle. Eero Huovinen jätti tämän seurauksena tulematta ehtoolliselle, jottei hän aiheuttaisi avointa riitaa.<ref>
Tapauksen aikoihin Suomen Luther-säätiön Markus-yhteisö vietti messuja Helsingin [[Mellunmäki|Mellunmäen]] seurakuntakodissa seurakuntaneuvoston luvalla.<ref>
Luterilaisen kirkon piirissä onkin keskusteltu siitä, onko uskonnollista yhteyttä kuvaavan ehtoollisen epääminen nähtävä kristillisenä vertauskuvana siitä, ettei Luther-säätiön kristillinen tunnustus ole sama kuin vieraan.<ref>
===Säätiö nimittää oman piispan===
Vuonna 2004 perustettiin Ruotsissa [[Missionsprovinsen]]-niminen hengellinen järjestö. Luther-säätiö lähestyi Missionsprovinsenia ja solmi yhteyden siihen.<ref name="perustus">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20150225060335/http://www.lhpk.fi/suomen-evankelisluterilainen-lahetyshiippakunta-perustettu/ | Nimeke = Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta perustettu| | Julkaisu = Juttuarkisto | Ajankohta = 16.3.2013 | Julkaisija = Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta| Viitattu = 11.4.2015}}</ref> Seuraavan vuonna Missionsprovinsen vihki kaksi suomalaista teologia Luther-säätiön papeiksi. Järjestö myöhemmin vihki yhteensä kahdeksan suomalaista papinvirkaan.
Missionprovinsenin neljänneksi piispaksi valiittiin tammikuussa [[2010]] rovasti [[Matti Väisänen (piispa)|Matti Väisänen]], joka työskenteli Luther-säätiössä pappina.<ref>
===Lähetyshiippakunnan perustaminen===
Luther-säätiö perusti maaliskuussa 2013 [[Lähetyshiippakunta|Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan]] omaksi kirkolliseksi järjestökseen. Säätiön seurakunnat siirtyivät osaksi lähetyshiippakuntaa ja järjestö valitsi itselleen oman [[piispa]]n.<ref name="perustus" /> Lähetyshiippakunnan ensimmäiseksi piispaksi valittiin [[Risto Soramies]], joka voitti piispanvaalissa Sakari Korpisen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20150225022838/http://www.lhpk.fi/risto-soramies-lahetyshiippakunnan-ensimmaiseksi-piispaksi/ | Nimeke = Risto Soramies Lähetyshiippakunnan ensimmäiseksi piispaksi| |julkaisu = Juttuarkisto | Ajankohta = 16.3.2013 | Julkaisija = Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta| Viitattu = 11.4.2015}}</ref> Suomen evankelis-luterilaisen kirkon [[Tampereen hiippakunta|Tampereen hiippakunnan]] [[tuomiokapituli]] erotti Soramiehen pappisvirasta lokakuussa 2010.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =
==Asema==
===Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa===
Kirkossa tapahtuviin jumalanpalveluksiin tarvitaan kyseisen seurakunnan kirkkoherran lupa. Ehtoollista saadaan viettää tämän lisäksi muuallakin kuin kirkossa, kunhan tähän on saatu paikallisseurakunnan kirkkoherran tai hiippakunnan tuomiokapitulin lupa.<ref>{{Verkkoviite | url = https://web.archive.org/web/20070929123529/http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=kirkkolaki |nimeke = Kirkkojärjestys. (1055/1993) II osa, 9§ |julkaisija = Finlex |viitattu = 10.1.2007 }}</ref> Luther-säätiölle ei vuokrata kirkkoja sen omiin jumalanpalveluksiin, minkä vuoksi ehtoollisia on vietetty tiloissa, joita ei ole vihitty kirkoiksi. Ehtoollista muualla kuin vihityssä kirkossa nauttimisesta seuraa syyte tuomiokapitulissa ehtoollisen viettämisestä ilman tuomiokapitulin tai kirkkoherran lupaa kirkkolain säännösten vastaisesti. Vuosien [[2003]] ja [[2004]] aikana Sakari Korpinen ja Juhana Pohjola olivat jakaneet ehtoollista [[renko]]laisen luottamushenkilön kotona ns. Rengon kotikirkossa.<ref name="tuomiokap">
[[22. marraskuuta]] [[2005]] päätti [[Mikkeli]]n hiippakunnan tuomiokapituli evätä Luther-säätiön [[Kouvola]]ssa kokoontuvalta Paulus-yhteisöltä luvan jakaa ehtoollista paikallisen Adventtikirkon tiloissa järjestämissään vaihtoehtoisissa jumalanpalveluksissa. Tuomiokapitulin kannan mukaan tällaisille vaihtoehtoisille ehtoollisjumalanpalveluksille ei ole Kouvolassa tarvetta. Luther-säätiö taas kyseenalaisti tuomiokapitulin toimivallan asiassa väittäen, ettei tuomiokapitulilla tai Kouvolan kirkkoneuvostolla ole toimivaltaa rajoittaa kirkollisten tilojen ulkopuolella tapahtuvaa uskonnonharjoitusta.<ref>
====Säätiön pappien erottaminen kirkon virasta====
31. toukokuuta [[2005]] päätti Oulun hiippakunnan tuomiokapituli äänin 5–2, että Luther-säätiön dekaani, pastori Juhana Pohjola, erotetaan kolmeksi kuukaudeksi pappisvirastaan. 1. kesäkuuta 2005 päätti Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli yksimielisesti, että Luther-säätiön Sakari Korpinen erotetaan pappisvirasta kahdeksi kuukaudeksi, koska tämä oli toiminut pappisvirkansa velvollisuuksien ja kirkkojärjestyksen säännösten vastaisesti. Sen lisäksi että Korpinen oli esittänyt piispa Huoviselle toivomuksen olla tulematta ehtoolliselle oli Korpinen jättänyt ehtoollisen jakamatta Rengon seurakunnan kirkkoherra Soili Juntumaalle marraskuussa [[2003]].<ref name="tuomiokap" />
Pastori Juhana Pohjola valitti Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksestä Oulun hallinto-oikeuteen. Hän sai hallinto-oikeudelta kielteisen päätöksen. Kurinpitorangaistus pidettiin voimassa.<ref>
Huhtikuussa 2015 Turun [[arkkihiippakunta]] erotti viisi säätiön pappia pappisvirasta.<ref>{{Verkkoviite | url = https://web.archive.org/web/20160305000543/http://www.turkulainen.fi/artikkeli/278104-turun-tuomikapituli-erotti-viisi-luther-saation-pappia |nimeke = Turun tuomiokapituli erotti viisi Luther-säätiön pappia |julkaisu = Paikalliset |ajankohta = 8.4.2015 |julkaisija = Turkulainen |viitattu = 8.4.2015 }}</ref>
===Lähetyshiippakunnassa===
Lähetyshiippakunnan mukaan Luther-säätiö on luonut pohjan hiippakunnalle. Luther-säätiön seurakunnat siirtyivät Lähetyshiippakunnan alaisuuteen, mutta säätiö tukee edelleen seurakuntia. Monin paikoin seurakuntien talous ja toiminta perustuu Luther-säätiön tukeen. Valtaosa lähetyshiippakunnan papeista työskentelee Luther-säätiölle, joka maksaa heidän palkkansa. Lähetyshiippakunta näkee Luther-säätiön hiippakunnan tukijäsenenä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20141214220708/http://www.lhpk.fi/tiedotus/ukk/ | Nimeke = Mikä on Lähetyshiippakunnan suhde Luther-säätiöön? |julkaisu = Usein kysyttyä| Julkaisija = Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta| Viitattu = 11.4.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20150413082752/http://www.luthersaatio.fi/tyontekijat/ | Nimeke = Työntekijät| Julkaisija = Suomen Luther-säätiö| Viitattu = 11.4.2015}}</ref>
==Opilliset näkemykset==
Rivi 50:
===Kysymys säätiön pappien kastetoimituksista===
Alkuvuodesta 2008 uutisoitiin, että mikäli säätiön vihkimä pastori kastaa aiemmin kastamattoman, kaste on teologisesti pätevä, mutta kastettua ei samalla kertaa voida liittää seurakunnan rekisteriin, vaan se on erikseen tehtävä.<ref>{{Lehtiviite|Julkaisu=Kotimaa|Ajankohta=9.1.2008|Otsikko=Luther-säätiö on alkanut kastaa lapsia|Tekijä=Kylätasku, Taneli|www=https://web.archive.org/web/20080113230305/http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_content&task=view&id=4025&Itemid=38|Viitattu=13.5.2008}}</ref> Pian Suomen evankelis-luterilainen kirkko kommentoi kielteisesti Luther-säätiön pastoreiden toimittamia kasteita. Kirkon piispojen pääsiäisviikon kastekannanotosta ([[2008]]) kertova uutinen Kuopion tuomiokapitulin verkkosivulla:<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.kuopionhiippakunta.fi/?x20043=1579577|Viitattu=13.5.2008|Julkaisija=Kuopion hiippakunta|Ajankohta=27.3.2008|Nimeke=Piispat antoivat pääsiäisviikolla kastekannanoton}}</ref>
{{Sitaatti|Henkilö, jolla ei ole pappisoikeuksia jossakin näistä [piispainkokouksen erikseen nimeämistä] kirkoista, ei voi toimittaa kasteita Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa eikä liittää jäseniä sen seurakuntiin. Tämä koskee mm. ruotsalaisessa Missionprovinsissa [Lähetyshiippakunnassa] pappisvihkimyksensä saaneita.}}
Piispojen kannanoton mukaan näin kastettuja lapsia ei liitetä seurakunnan jäseneksi. Arkkipiispa [[Jukka Paarma]] huomautti, ettei kyseisillä "valepapeilla" ole pappisoikeuksia. Toukokuussa 2008 uutisoitiin, että kirkon johdossa oli harkittu rikosilmoituksen tekemistä kasteita suorittavista Luther-säätiön papeista.<ref>{{Lehtiviite|Julkaisu=Iltalehti|Ajankohta=10.5.2008|Otsikko=Valepapit suututtavat|Tekijä=Haapio, Markku|Sivut=21}}</ref>
Kirkkojärjestyksen mukaan oikein kastettua ei saa kastaa uudelleen.<ref>
{{Sitaatti|Eikö olisi jo aika julkisesti tunnustaa, että Väätäisen toimittamat kasteet ovat oikeita kristillisiä kasteita. Todistaahan tämän jo sekin, ettei jo kirkkoon liitettyjä Väätäisen kastamia lapsia ole vaadittu kastamaan ’uudelleen’. Jos ja kun kasteet ovat hengellisesti päteviä, niin miten ne eivät olisi sitä myös kirkko-oikeudellisesti? Siksi kapitulin linjaus: ”Lapset eivät ole kirkonkirouksessa, mutta eivät kelpaa kirkon jäseniksikään” on looginen mahdottomuus.|dosentti Raimo Savolainen ja dekaani Juhana Pohjola, Luther-säätiö<ref name="LS1" />}}
Kastekiistaan liittyen annettiin menettelyohjeet 9.–10.9.2008 Kuopiossa kokoontuneessa piispainkokouksessa<ref name="piispainkokous2"> {{Verkkoviite|Osoite=https://web.archive.org/web/20111109062706/http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/557CD1055046BC8AC22574C000393EE1?OpenDocument&lang=FI|Viitattu=12.4.2009|Julkaisija=Kirkon tiedotuskeskus|Ajankohta=10.9.2008|Nimeke=Piispainkokous antoi ohjeet Luther-säätiön kasteisiin}}</ref>. Piispainkokous totesi, että "Luthersäätiön Ruotsissa vihittyjen henkilöiden toimittama kaste on kirkkolainsäädännön
vastainen."<ref name="piispainkokous3">
==Luther-säätiön pappisvihkimykset==
Rivi 65:
Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei järjestä ns. erillisvihkimyksiä, eli naispappeuden torjuvat jäävät kokonaan ilman [[pappisvihkimys]]tä. Ruotsissa vastaavalla tavalla Raamattuun ja kirkon tunnustukseen sitoutuneita teologeja ei ole vihitty papeiksi vuosiin. Tämän vuoksi siellä on perustettu [[Missionsprovinsen]].
[[Kenia]]lainen piispa [[Walter Obare]] vihki Ruotsiin Missionsprovinsen-yhteisölle [[Arne Olsson]]in piispaksi. Saman vihkimyksen yhteydessä Arne Olsson vihki Niko Vannasmaan Luther-säätiön pastoriksi ja kaksi ruotsalaista teologia Missionsprovinseniin pastoreiksi. Missionsprovinsen pyrki määrittelemään asemansa itsenäiseksi [[kirkkoprovinssi|kirkkoprovinssiksi.]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20171204171307/http://www.dagen.se/sex-steg-mot-ny-missionsprovins-1.242047|nimeke=Sex steg mot ny missionsprovins|tekijä=Wärn, Daniel|julkaisu=
Vuonna 2011 Luther-säätiö vihki Sebastian Grünbaumin, säätiön ensimmäinen suomenruotsalaisen papin. Säätiö aikoo myös perustaa Turkuun ruotsinkielisen yhteisön.<ref>{{Verkkoviite | url = https://web.archive.org/web/20111226120253/http://hbl.fi/nyheter/2011-09-05/lutherstiftelsen-far-sin-forsta-svenska-prast |nimeke = Lutherstiftelsen får sin första svenska präst |tekijä = Johansson, Tim |julkaisu = Nyheter |ajankohta = 5.9.2011 |julkaisija = Hufvudstadsbladet (KSF Media) |viitattu = 6.9.2011 |kieli = {{sv}} }}</ref> 17. syyskuuta 2011 Missionsprovinsenin piispa [[Matti Väisänen (piispa)|Matti Väisänen]] vihki papeiksi kolme miestä [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] [[Kuopion ortodoksinen seurakunta|Kuopion ortodoksisen seurakunnan]] tiloissa.<ref>
==Katso myös==
| |||