Ero sivun ”J. V. Snellman” versioiden välillä

1830-luvun alkupuolella Snellman oli läheisissä yhteyksissä joukkoon opiskelijoita, joista tuli myöhemmin merkittäviä suomalaisen kulttuurin puolestapuhujia ja kehittäjiä. He kutsuivat ryhmäänsä [[Lauantaiseura]]ksi. Seuraan kuuluivat Snellmanin lisäksi muun muassa [[Johan Ludvig Runeberg]] ja hänen vaimonsa [[Fredrika Runeberg|Fredrika]], [[Zacharias Topelius]], [[Johan Jakob Nervander]] ja [[Fredrik Cygnaeus]]. Epävirallisena yhteisönä Lauantaiseura kokoontui jäsentensä koteihin keskustelemaan kirjallisuudesta ja filosofiasta. Alussa johtohahmona toimi Nervander, myöhemmin Runeberg. Seuran epävirallisena äänenkannattajana voidaan pitää Runebergien vuonna 1832 perustamaa sanomalehteä, [[Helsingfors Morgonblad]]ia, sillä useat seuran jäsenet avustivat sitä. Snellman ei kuitenkaan vielä halunnut tuoda julki ajatuksiaan, mutta teki jo Runebergin artikkeliin kantaaottavankantaa ottavan hahmotelman [[Taidekäsitys|taidekäsityksestään]]. Runebergin mukaan isänmaallisuus kasvatti rakkautta pyhään luontoon, kun Snellmanin mielestä Suomen metsät olivat pitkästyttäviä.<ref name="Valtioviisas-25">J. V. Snellman. Valtioviisas vaikuttaja, s. 25</ref> Lauantaiseuran loppuaikoina Johan Vilhelm Snellman oli piirin johtava, keskustelun kulkuun ratkaisevasti vaikuttava henkilö. Runebergien muutettua [[Porvoo]]seen vuonna 1837 seuran säännöllinen toiminta loppui.