Ero sivun ”Suomen kieli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 538:
=== Sanajärjestys ===
Suomen kielen [[sanajärjestys]] on melko vapaa siinä mielessä, että lauseenjäsenet voivat sijoittua eri järjestykseen ilman, että lauseesta tulee kieliopin vastainen tai sen kuvaama asiantila muuttuu, koska sanojen kieliopillinen tehtävä käy ilmi niiden taivutusmuodoista eikä sitä tarvitse ilmaista sanajärjestyksellä.<ref name="isk1366">[http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1366 ISK § 1366].</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://materiaalit.internetix.fi/fi/kielet/ai1/rakenne/lause.htm | Nimeke = Lauseet | Tekijä = Kettunen, Kimmo | Julkaisu = Suomen kielen rakenne |
Tavallinen eli neutraali sanajärjestys on SVO, eli subjekti tulee ennen verbiä ja objekti sen jälkeen. Se on Euroopan kielissä vallitseva sanajärjestys.<ref name="Laury265"/> Jos lauseen pääjäsenet ovat jossain toisessa järjestyksessä, lause ei kuvaa pelkästään asiantilaa vaan se välittää muitakin merkityksiä. Esimerkiksi lause ''Löysin minä sieniä'' alkaa verbillä, mikä korostaa lauseen paikkansapitävyyttä. Puhutussa kielessä tätä ilmaistaan myös sanoja painottamalla.<ref name="isk1366"/> Sanajärjestykseen vaikuttaa myös se, että vastaanottajalle tutuksi oletettu asia eli [[teema (kielitiede)|teema]] esitetään ensin ja uusi asia eli [[reema]] vasta sitten.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kielikello.fi/-/sanajarjestys-jasentaa-tekstia | Nimeke = Sanajärjestys jäsentää tekstiä | Tekijä = Heikkilä, Elina | Julkaisu = Kielikello | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 6.3.2017}}</ref> Silloin subjekti voi tulla myös lauseen loppuun, esimerkiksi ''Elokuvan on ohjannut Woody Allen'' tai ''Pieniä nisäkkäitä ovat myös lepakot''.<ref>[http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1374 ISK § 1374].</ref>
| |||