Ero sivun ”Suomen kieli” versioiden välillä

Eniten lainasanoja suomeen on tullut [[ruotsin kieli|ruotsista]]. Vanhimpia ruotsalaislainoja ovat esimerkiksi ''kummi'', ''kaupunki'', ''tuoli'', ''housut'' ja ''sakset'', ja lainoja on tullut sen jälkeen jatkuvasti. Ruotsin välityksellä suomeen on tullut myös paljon latinalais- ja kreikkalaisperäistä sanastoa (esim. ''kirkko'', ''koulu'', ''kartta'', ''leijona'', ''historia'').<ref>Lehikoinen s. 250–251.</ref> Nykyisessä suomen kirjakielessä arvioidaan olevan toistatuhatta ruotsalaista lainasanaa. Viimeisen sadan vuoden aikana ruotsin vaikutus on vähentynyt ja dominoivaksi kulttuurikieleksi on etenkin toisen maailmansodan jälkeen noussut [[englannin kieli|englanti]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.sprakbruk.fi/-/ruotsin-kielen-vaikutuksesta-suomen-kieleen | Nimeke = Ruotsin kielen vaikutuksesta suomen kieleen | Tekijä = Koponen, Eino | Julkaisu = Språkbruk | Ajankohta = 3/2014 | SeliteJulkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 24.3.2017}}</ref> Kaikki englantilaiset lainasanat eivät kuitenkaan ole nuoria, vaan jo 1800-luvulla on lainattu esimerkiksi ''rommi'', ''pihvi'', ''timotei'', ''muki'' ja ''tunneli''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pulkkinen, Paavo | Nimeke = Lokarista sponsoriin. Englantilaisia lainoja suomen kielessä | Vuosi = 1984 | Sivu = 8 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Isbn = 951-1-08124-1 | Viitattu = 24.3.2017}}</ref>

Suomen kieli on muiden uralilaisten kielten tavoin kehittynyt [[uralilainen kantakieli|uralilaisesta kantakielestä]], jota on perinteisen näkemyksen mukaan puhuttu noin 6&nbsp;000 vuotta sitten jossain [[Volga]]n keskijuoksun ja [[Ural]]-vuorten välisellä alueella.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kallio, Petri | Otsikko = Suomen kantakielten absoluuttista kronologiaa | Julkaisu = Virittäjä | Ajankohta = 2006 | Vuosikerta = 110 | Numero = 1 | Sivut =s. 2–3 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotikielen seura | www = http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_2.pdf | Viitattu = 5.6.2017}}</ref><ref>Lehtinen s. 34.</ref> Nykyään monet kielitieteilijät kuitenkin pitävät kantauralia huomattavasti nuorempana ja ajoittavat sen noin vuoteen 2000 eaa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kallio, Petri | Otsikko = Suomen kantakielten absoluuttista kronologiaa | Julkaisu = Virittäjä | Ajankohta = 2006 | Vuosikerta = 110 | Numero = 1 | Sivut =s. 17 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotikielen seura | www = http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_2.pdf | Viitattu = 5.6.2017}}</ref><ref>[https://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf#page=22 Häkkinen, J. s. 30].</ref> Nykyiset [[uralilaiset kielet]] eivät kuitenkaan ole kehittyneet suoraan kantauralista, vaan yleensä kantasuomen ja kantauralin välille oletetaan ainakin yksi välikantakieli.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kulonen, Ulla-Maija | Nimeke = Kielitiede ja suomen väestön juuret | Vuosi = 2004 | Sivut = 104–108 | Selite = Riho Grünthal (toim.): Miten menneisyyttämme tutkitaan | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Isbn = 951-746-332-4}}</ref>

Käsitykset siitä, milloin jotain suomensukuista kieltä on puhuttu nykyisen Suomen alueella, vaihtelevat. Vanhemman ajoituksen mukaan uralilainen kantakieli on yhdistetty [[kampakeraaminen kulttuuri|kampakeraamiseen kulttuuriin]], joka levisi Itämerelle asti jo noin vuosina 3900–3500 eaa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kallio, Petri | Otsikko = Suomen kantakielten absoluuttista kronologiaa | Julkaisu = Virittäjä | Ajankohta = 2006 | Vuosikerta = 110 | Numero = 1 | Sivut =s. 16 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotikielen seura | www = http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_2.pdf | Viitattu = 5.6.2017}}</ref><ref>Lehtinen s. 204–207.</ref> Nykyään pidetään todennäköisempänä, että uralilaiset kielet ovat levinneet nykyisen Suomen alueelle vasta kun [[kantasaame]] ja [[myöhäiskantasuomi|kantasuomi]] ovat olleet erillisiä kielimuotoja. Ne ovat eronneet toisistaan ehkä vuoden 1000 eaa. jälkeen.<ref>[https://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf#page=38 Häkkinen, J. s. 46].</ref> Kantasuomea on puhuttu ajanlaskun alun tienoille, jonka jälkeen siitä ovat alkaneet kehittyä nykyiset itämerensuomalaiset kielet.<ref>Lehtinen s. 75.</ref> Erillisistä kielistä tai murteista voidaan puhua noin vuodesta 500 alkaen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Häkkinen, Jaakko | Otsikko = Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (osa 2) | Julkaisu = Muinaistutkija | Ajankohta = 9.7.2010 | Numero = 2/2010 | Sivut = 6 | www = http://www.elisanet.fi/alkupera/Jatkuvuus2.pdf | Viitattu = 18.5.2017}}</ref>