Ero sivun ”Suomen kieli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 629:
[[Slaavilaiset kielet|Slaavilaisia]] lainasanoja suomessa on noin 300. Esimerkiksi varhaisimmat [[kristinusko]]on liittyvät sanat ''risti'', ''pappi'' ja ''pakana'' ovat slaavilaisia, vaikka kristinusko onkin tullut Suomeen lännestä.<ref>Häkkinen, K. s. 137–138.</ref><ref>Lehtinen s. 237–240.</ref> Myöhemmin Suomeen on lainautunut sanoja myös [[venäjän kieli|nykyvenäjästä]], kuten ''pomo'', ''kanava'', ''kapakka'' ja ''viesti''.<ref>Häkkinen, K. s. 139.</ref>
Eniten lainasanoja suomeen on tullut [[ruotsin kieli|ruotsista]]. Vanhimpia ruotsalaislainoja ovat esimerkiksi ''kummi'', ''kaupunki'', ''tuoli'', ''housut'' ja ''sakset'', ja lainoja on tullut sen jälkeen jatkuvasti. Ruotsin välityksellä suomeen on tullut myös paljon latinalais- ja kreikkalaisperäistä sanastoa (esim. ''kirkko'', ''koulu'', ''kartta'', ''leijona'', ''historia'').<ref>Lehikoinen s. 250–251.</ref> Nykyisessä suomen kirjakielessä arvioidaan olevan toistatuhatta ruotsalaista lainasanaa. Viimeisen sadan vuoden aikana ruotsin vaikutus on vähentynyt ja dominoivaksi kulttuurikieleksi on etenkin toisen maailmansodan jälkeen noussut [[englannin kieli|englanti]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.sprakbruk.fi/-/ruotsin-kielen-vaikutuksesta-suomen-kieleen | Nimeke = Ruotsin kielen vaikutuksesta suomen kieleen | Tekijä = Koponen, Eino | Julkaisu = Språkbruk | Ajankohta = 3/2014 | Selite = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 24.3.2017}}</ref> Kaikki englantilaiset lainasanat eivät kuitenkaan ole nuoria, vaan jo 1800-luvulla on lainattu esimerkiksi ''rommi'', ''pihvi'', ''timotei'', ''muki'' ja ''tunneli''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pulkkinen, Paavo | Nimeke = Lokarista sponsoriin. Englantilaisia lainoja suomen kielessä | Vuosi = 1984 | Sivu = 8 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Isbn = 951-1-08124-1 | Viitattu = 24.3.2017}}</ref>
Suomen tuhannesta yleisimmästä kantasanasta on varovaisesti arvioiden yli kolmannes lainaperäisiä. Suomen kielen professorin [[Kaisa Häkkinen|Kaisa Häkkisen]] mukaan suomea voikin nykyisen sanastonsa suhteen pitää pitkälti indoeurooppalaisena kielenä.<ref>Häkkinen, K. s. 151–152.</ref>
| |||