Ero sivun ”Mantšuria” versioiden välillä

Mantšuria on ollut monien [[paimentolaisuus|paimentolaisheimojen]] kuten [[Mantšut|mantšujen]], [[Ultšat|ultšojen]] ja [[nanait|nanaiden]] kotimaa. Monet etniset ryhmät kuten [[sushenit]], [[donghu-kansat]], [[xianbeit]], [[wuhuanit]] [[mohet]], [[khitanit]] ja [[džurtšenit]] ovat eri aikoina perustaneet sinne valta­kuntiaan. [[Kiina]] hallitsi osaa Mantšuriasta jo [[Han-dynastia]]n sekä myöhemmin myös [[Läntinen Jin-dynastia|Läntisen Jin]]- ja [[Tang]]-dynastian aikana, toisinaan [[vasallivaltio]]na.<ref>The Cambridge History of China, Vol. 03: "Sui and T'ang China, 589–906, Part 1," at 32, 33.</ref> Myös [[korea]]laiset [[Gojoseon]]in, [[Buyeo]]n, [[Goguryeo]]n ja [[Balhae]]n valtakunnat ovat hallinneet osia Mantšuriasta. Yhdessä eteläisen [[Song-dynastia]]n kanssa Länsi-Mantšurian [[khitanit]] perustivat alueelle [[Liao-dynastia|Liao-valta­kunnan]], joka hallitsi myös sitä lähellä sijaitsevia alueita Pohjois-Kiinassa.

 

 

Vuonna 1644, sen jälkeen kun [[Ming-dynastia]]n pääkaupunki [[Peking]] oli joutunut kapinoivien talonpoikien hallintaan, mantšut liittoutuivat Ming-kenraali [[Wu Sangui]]n kanssa ja ottivat hallintaansa Pekingin, kukistivat lyhytikäisen [[Shun-dynastian]] ja perustivat [[Qing-dynastia]]n (1644–1912), joka hallitsi koko Kiinaa. Dynastia rakennutti 1600-luvun lopulla Mantšurian ja [[Varsinainen Kiina|varsinaisen Kiinan]] rajalle varustuksia, joiden tarkoituksena oli rajoittaa [[han-kiinalaiset|han-kiinalaisten]] muuttoa Mantšuriaan.<ref>Elliott, Mark C. "The Limits of Tartary: Mantšuria in Imperial and National Geographies." ''Journal of Asian Studies'' 59, no. 3 (2000): 603-46.</ref> Mutta vuonna 1858 heikentynyt Qing-valtakunta joutui [[Aigunin sopimus|Aigunin sopimuksella]] luovuttamaan Venäjälle [[Amur]]in pohjoispuolella olevan osan Mantšuriaa. Vuonna 1860 [[Pekingin rauhansopimus|Pekingin rauhan­sopimuksella]] Venäjä sai myös [[Ussuri]]n itäpuoliset alueet, jonne perustettiin [[Vladivostok]]. Tästä lähtien Mantšuria on jakautunut venäläiseen osaan, jota toisinaan on nimitetty ''Ulommaksi Mantšuriaaksi'', ja Kiinalle jääneeseen alueeseen, ''Sisempään Mantšuriaan''. Tavallisimmin Mantšurialla on tämän jälkeen tarkoitettu vain Kiinalle jäänyttä "Sisempää Mantšuriaa". Pekingin rauhan­sopimuksen jälkeen Kiinan alue ei enää ulotu [[Japaninmeri|Japaninmereen]].