Ero sivun ”Uurteisvalaat” versioiden välillä

| kuntakuvateksti = [[EläinkuntaRyhävalas]] (''AnimaliaMegaptera novaeangliae'')

| pääjaksodomeeni = [[SelkäjänteisetAitotumaiset]] ''Chordata''Eucarya

| alajaksokunta = [[SelkärankaisetEläinkunta]] ''Vertebrata''Animalia

| luokkapääjakso = [[NisäkkäätSelkäjänteiset]] ''Mammalia''Chordata

| lahkoalajakso = [[ValaatSelkärankaiset]] ''Cetacea''Vertebrata

| alalahkoluokka = [[HetulavalaatNisäkkäät]] ''Mysticeti''Mammalia

| jaot = * [[Varsinaiset uurteisvalaat]] (''Balaenoptera'')

* ''[[Ryhävalas|MegapteraRyhävalaat]] (''Megaptera'')

| commonscommonscat = Balaenopteridae

'''Uurteisvalaat''' (''Balaenopteridae'') on yksi neljästä [[hetulavalaatHetulavalaat|hetulavalasheimosta]]. Heimoon kuuluu nykykäsityksen mukaan 9 lajia kahdessa suvussa.

Uurteisvalaiden nimi tulee niiden uurteisesta kurkkunahasta, joka ulottuu alaleuasta vatsan keskivaiheille. Kurkkunahan oietessa myös kurkunseutu paisuu. Myös suuontelo laajenee, joten siihen mahtuu tällöin valtavasti ravintoa. [[Hetula]]t ovat lyhyemmät, jäykemmät ja leveämmät kuin [[silovalaatSilovalaat|silovalailla]]. Kaikista muista hetulavalaista poiketen uurteisvalailla on pienehkö [[selkäevä]]. Kiilanmuotoinen<ref name="Meret">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Eläinten maailma – Meret | Suomentaja = Jääskeläinen, Seija & Pöyhönen, Otto | Vuosi = 1993 | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Italia | Julkaisija = Valitut Palat | Tunniste Isbn= ISBN 951-8933-97-9}}</ref> pää on ylhäältä katsottuna leveä, sivuilta litteä ja pienempi kuin silovalailla. Keskellä päätä kuonosta sierainaukkoon päättyvä harju. Suu ei kaareudu yhtä voimakkaasti ylöspäin kuin silovalailla<ref name="MUE">{{Kirjaviite | Tekijä= Koivisto, I., & Sarvala, M. | Nimike=Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 2: Nisäkkäät | Kappale =Valaat | Sivu =76 | Selite= | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1991 | TunnisteIsbn=ISBN 951-35-4687-X }}</ref>. Rasvakerros on melko ohut ja virtaviivaisen ruumiinmuotonsa ansiosta uurteisvalaat ovat melko nopeita uimareita<ref name="Zoo">{{Kirjaviite | Tekijä=Lahti, S., Lahti, T. & Raasmaja, A. (toim) | Nimike=Zoo Suuri eläinkirja 2: Nisäkkäät | Kappale=Valaat | Sivu =482 | Selite= | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1978 | TunnisteIsbn=ISBN 951-0-08247-3}}</ref>.

Uurteisvalaita tavataan kaikissa valtamerissä. Suurin osa lajeista vaeltaa kesäksi [[napa-alue]]iden tuntumaan. Vain [[brydenvalasBrydenvalas|bryden-]] ja [[edeninvalasEdeninvalas|edeninvalaat]] pysyttelevät ympäri vuoden lämpimissä ja lauhkeissa vesissä<ref name="MUE"/>. Napa-alueilla ne yleensä ruokailevat, mutta vaeltavat lämpimämmille vesille parittelemaan. Kantavat naaraat vaeltavat muiden mukana ruokailualueille ja palaavat seuraavana vuonna synnyttämään. Poikasia imetetään yleensä 6–7 kuukautta, jolloin ne ovat jo palanneet ruokailualueille.

Uurteisvalaiden mieluisinta ravintoa ovat [[krillit]], mutta ne syövät paljon myös [[hankajalkaiset|hankajalkaisia]] ja kaloja, kuten [[makrilli]]a, [[silli]]ä ja [[turska]]a<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Robin kerrod, Martin Branwell, Steve Parker, John Stidworthy, Christopher O`Toole, Jill Baley | Nimike=Koko perheen eläinkirja | Vuosi=1991 | Julkaisija=Gummerus Kustannus | TunnisteIsbn=ISBN 951-20-3804-8}}</ref>. Lämpimillä seuduilla ravintoa on vähemmän kuin navoilla, ja valaat saattavat joutua paastoamaan tropiikissa vietetyn ajan. Ne liikkuvat yleensä pienissä ryhmissä<ref name="ADW">{{Verkkoviite | Tekijä=Phil Myers, Phil | Nimeke=ADW:Balaenopteridae | Osoite=http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Balaenopteridae.html | Ajankohta=1999 | Julkaisija=University of Michigan | Luettu=3. 1. 2008}}</ref>.

[[kuvaTiedosto:Whales Bubble Net Feeding.jpg|thumb|left|Ruokailevia ryhävalaita [[Alaska]]ssa]]