Ero sivun ”Rikkikiisu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Typo Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Mallineita viitteisiin, viilausta ja lähdepyyntö. |
||
Rivi 32:
| läpinäkyvyys = Läpinäkymätön
| muut ominaisuudet = Paramagneettinen, kipinöi iskettäessä
| lähteet = <ref>
}}
'''Rikkikiisu''' eli '''pyriitti''' eli "katinkulta" ([[Rauta|Fe]][[Rikki|S]]<sub>2</sub>, [[rautasulfidi]]) on yleisin kaikista [[sulfidi]]mineraaleista. Rikkikiisun toinen nimi pyriitti on johdettu [[Kreikan kieli|kreikan kielen]] sanasta '''''πυρίτης''''' (pyritēs), joka tarkoittaa "tulesta" tai "tulessa". Nimi on todennäköisesti peräisin siitä, että rikkikiisu kipinöi, kun sitä iskee [[teräs]]tä tai [[Piikivi|piikiveä]] vasten. Tätä rikkikiisun ominaisuutta on hyödynnetty esimerkiksi rataslukolla varustetuissa varhaisissa [[tuliase]]issa<ref>
== Ominaisuuksia ==
Rikkikiisua tavataan esimerkiksi [[kvartsi]]juonissa, [[sedimenttikivi]]ssä, [[Metamorfinen kivilaji|metamorfisissa kivilajeissa]] ja [[malmi]]esiintymissä, joissa se esiintyy usein yhdessä muiden [[Sulfidi|sulfidi-]] ja [[oksidi]]mineraalien kanssa. Rikkikiisu itse ei kuitenkaan ole varsinainen [[malmi]]mineraali, mutta siitä voidaan valmistaa [[ferrosulfaatti]]a ja [[rikkihappo]]a,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20071116084951/http://www.kiviopas.fi/opetus/mineraal/rikkikiisu.htm | Nimeke = Rikkikiisu eli pyriitti FeS2 | Julkaisu = Kivien kiehtova maailma - Kiviopas.fi | Viitattu = 7.12.2018}}</ref>
▲Rikkikiisua tavataan esimerkiksi [[kvartsi]]juonissa, [[sedimenttikivi]]ssä, [[Metamorfinen kivilaji|metamorfisissa kivilajeissa]] ja [[malmi]]esiintymissä, joissa se esiintyy usein yhdessä muiden [[Sulfidi|sulfidi-]] ja [[oksidi]]mineraalien kanssa. Rikkikiisu itse ei kuitenkaan ole varsinainen [[malmi]]mineraali, mutta siitä voidaan valmistaa [[ferrosulfaatti]]a ja [[rikkihappo]]a<ref>http://www.kiviopas.fi/opetus/mineraal/rikkikiisu.htm</ref>, joka on maailman eniten käytetty kemikaali.
Rikkikiisu on tärkeä [[Rikki|rikin]] lähde, ja jalostettaessa siitä syntyy myös jonkin verran [[rauta]]rikastetta.
=== Konkreetiot ===
Rautasulfidit, niin rikkikiisu kuin markasiittikin muodostavat joskus pallomaisia [[konkreeti]]oita (ks. kuva alhaalla). Konkreetiot kiteytyvät säteittäisesti keskeltä suoraan pintaa kohti, ja muodostavat näin kauniita palloja. Konkreetion säteittäinen kiderakenne tulee parhaiten esille, kun konkreetio halkaistaan.<ref name="kivikirja"></ref>
Kuvan konkreetioiden läpimitta on noin 3 cm. Konkreetiot ovat yleensä tämän kokoisia, mutta toisinaan löytyy myös joitakin senttimetrejä suurempia konkreetioita. Joidenkin uskomusten mukaan rikkikiisu- ja markasiittikonkreetiot ovat niin sanottuja "energiakiviä".
== Esiintymiä ==
Rikkikiisu on hyvin yleinen mineraali kaikkialla maailmassa ja tärkeitä esiintymiä on löydetty muun muassa seuraavilta paikkakunnilta ja maista: [[Meggen]], [[Sveitsi]]; [[Kärnten]], [[Itävalta]]; [[Norja]]; [[Ruotsi]]; [[Elba]], [[Italia]]; [[Espanja]]; [[Ural (vuoristo)|Ural]], [[Venäjä]]; [[Colorado]], [[Yhdysvallat]]; [[Etelä-Afrikka]] ja [[Kanada]].<ref name="kivikirja"></ref> [[Suomi|Suomessa]] on merkittävä esiintymä [[Pyhäjärvi|Pyhäjärvellä]].
== Käyttö ==
[[Inkat]] käyttivät suuria, tasapintaisia rikkikiisukiteitä [[peili|peileinä]].<ref name="kivikirja">Schumann, Walter, 1989: ''Jalokivet ja korukivet: Rikkikiisu''</ref>
== Kuvia rikkikiisusta eri muodoissa ==
<gallery mode=packed heights=150px style=text-align:left>
▲Kuva:Cubicpyrite.jpg|Kaksi omamuotoista, erillistä rikkikiisukidettä.
▲Kuva:Kwarc, piryt, 2chalkopiryt, Rumunia.jpg|Rikkikiisukiteitä kvartsikiteiden lomassa. [[Romania]].
▲Kuva:KansasPopRock1.jpg|Rikkikiisukonkreetioita. [[Kansas]], [[Yhdysvallat]].
▲Kuva:House of the Boyars Romanov Interiors P1070619.JPG|Ikkunoita "katinkullasta" [[pajarit|pajari]] Romanovien talomuseossa [[Moskova]]ssa.
</gallery>
== Lähteet ==
*Schumann, Walter, 1993: ''Kivet ja mineraalit.'' Otava, Keuruu. ISBN 951-1-10207-9{{lähde tarkemmin|sivunnumerot puuttuu}}
*Schumann, Walter, 1989: ''Jalokivet ja korukivet.'' Otava, Keuruu. ISBN 951-1-10837-9{{lähde tarkemmin|sivunnumerot puuttuu}}
Rivi 72 ⟶ 67:
*Hamilton, Woolley, Bishop; 1996: ''Minerals, Rocks and Fossils.'' Hamlyn, Lontoo. ISBN 0-600-57512-8{{lähde tarkemmin|sivunnumerot puuttuu}}
=== Viitteet ===
{{Viitteet|Sarakkeet}}
{{Commonscat|Pyrite|Rikkikiisu}}
| |||