Wikipedia

Ero sivun ”Valde Hirvikanta” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Lisätietoa murhasta + tietolaatikko. En löytänyt mistään tukea artikkelissa esitetylle lähteettömälle väitteelle, että murhaaja oli kiihkeä svekomaani.
Rivi 1:
{{Valtionjohto
'''Gustaf Waldemar (Valde) Hirvikanta''' (vuoteen 1906 '''von Hellens'''; [[17. maaliskuuta]] [[1863]] [[Turku]] – [[2. lokakuuta]] [[1911]] [[Turku]])<ref name="Ed">{{Edustajamatrikkeli|nro=910489}}</ref> oli [[suomalainen]] [[vapaaherra]] ja [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeuden]] presidentti, joka surmattiin 1911 poliittisista syistä.▼
| nimi = Valde Hirvikanta
| kuva = Valde Hirvikanta.jpg
| kuvateksti =
| kansanedustajana = 1.6.1909–28.2.1910
| eduskuntaryhmä = [[Suomalainen puolue]]
| vaalipiiri = [[Turun läänin eteläinen vaalipiiri|Turun läänin eteläinen]]
| syntymäaika = [[17. maaliskuuta]] [[1863]]
| syntymäpaikka = [[Turku]]
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|17|3|1863|2|10|1911}}
| kuolinpaikka = Turku
| puolue =
| ammatti = [[varatuomari]]
| uskonto =
| puoliso =
}}
▲'''Gustaf Waldemar (Valde) Hirvikanta''' (vuoteen 1906 '''von Hellens'''; [[17. maaliskuuta]] [[1863]] [[Turku]] – [[2. lokakuuta]] [[1911]] [[Turku]])<ref name="Eded">{{Edustajamatrikkeli|nro=910489}} Viitattu 22.3.2007.</ref>) oli suomalainen [[suomalainenvaratuomari]] ja [[vapaaherra]], joka toimi muun muassa [[kansanedustaja]]na, [[Prokuraattori (Suomi)|prokuraattorina]] ja [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeuden]] presidentti,presidenttinä. jokaHänet surmattiinmurhattiin 1911kotiovellaan poliittisistalokakuussa syistä1911.
 
== Elämä ==
Von Hellensin isä oli Turun hovioikeuden presidentti, senaattori ja valtiopäivien maamarsalkka [[Lars Theodor von Hellens]] (1826–1896). Perheeseen kuului 12 lasta; tunnetuimmat von Hellensin sisaruksista olivat hygienian professori [[Oskar von Hellens]] (1867–1948), kenraalimajuri [[Lars Hjalmar von Hellens]] (1869–1953), valtiopäivämies ja pormestari [[Harald Wilhelm von Hellens]] (1865–1926) sekä maaherra, Turun hovioikeuden presidentti ja useissa Suomen hallituksissa ministerinä toiminut [[Albert von Hellens]] (1879–1950).<ref>{{Kansallisbiografia|id=6647|nimi=Hellenius (suku)|tekijä=Veli-Matti Autio|ajankohta=8.6.2004}}</ref>▼
=== Ura ===
VonValde HellensHirvikanta valmistui ylioppilaaksi 1880, ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1885 sekä oikeustieteen kandidaatin tutkinnon 1888. HänestäHirvikannasta tuli [[varatuomari]] 1890, ja vuotta myöhemmin hänet nimitettiin [[Turun tuomiokapituli]]n sihteeriksi 1891. Von HellensHirvikanta oli myös sukunsa[[Von Hellens]]in suvun edustajana aatelissäädyssä[[Suomen säätyvaltiopäivät|säätyvaltiopäivillä]] 1894–1905. Vuonna 1903 myöntyväisyyssuuntaan kuulunut Hirvikanta nimitettiin Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvokseksi, kun sen aikaisemmat jäsenet erotettiin heidän kieltäydyttyään jättämättä käsittelemättä erästä virkarikossyytettä.<ref name="Eded" /> ▼
 
Tämän jälkeen Hirvikanta eteni nopeasti virkaurallaan varamaamarsalkaksi 1905, ja saman vuoden toukokuussa [[Suomen senaatti|senaatin]] prokuraattoriksi murhatun [[Eliel Soisalon-Soininen|Eliel Soisalon-Soinisen]] seuraajaksi. Tehtävässään hän puolusti muun muassa [[Viaporin kapina]]n aikana vangittuja [[punakaarti]]laisia.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Walde Hirvikanta | Julkaisu = Kyläkirjaston Kuvalehti | Ajankohta = 1911 | Numero = 10 | Sivut = 123 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/870535?page=13 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 8.12.2018}}</ref> Marraskuun 1905 [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakon]] jälkeen Hirvikanta joutui eroamaan tehtävistään, jonka jälkeen hän toimi asianajajana Turussa. Vuonna 1909 Hirvikanta oli [[suomalainen puolue|suomalaisen puolueen]] kansanedustajana.<ref name="ed"/>
▲Von Hellens valmistui ylioppilaaksi 1880 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1885 sekä oikeustieteen kandidaatin tutkinnon 1888. Hänestä tuli [[varatuomari]] 1890 ja hänet nimitettiin [[Turun tuomiokapituli]]n sihteeriksi 1891. Von Hellens oli myös sukunsa edustajana aatelissäädyssä säätyvaltiopäivillä 1894–1905.<ref name="Ed" />
 
[[Toinen sortokausi|Toisen sortokauden]] aikana 1910 maltillinen suomenmielinen Hirvikanta nimitettiin Turun hovioikeuden varapresidentiksi ja 1911 hovioikeuden presidentiksi.<ref name="ed"/> Hirvikanta oli myös [[Turun kaupunginvaltuusto]]n jäsen ja toimi [[Kuusisto]]n kuntakokouksen esimiehenä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/elamakerta-artikkelit/hirvikanta-gustaf-valdemar-valde/ | Nimeke = Hirvikanta, Gustaf Valdemar (Valde) | Ajankohta = 30.6.2009 | Julkaisija = Porvarillisen Työn Arkisto | Viitattu = 8.12.2018}}</ref> Lisäksi hän oli yksi sanomalehti ''[[Uusi Aura|Uuden Auran]]'' perustajista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunkansallisseura.fi/data/liitteet/hirvikanta_cv(6).pdf | Nimeke = Valde Hirvikanta, Turun Kansallisseuran ensimmäinen puheenjohtaja | Julkaisija = Turun Kansallisseura | Viitattu = 8.12.2018 | Tiedostomuoto = PDF}}</ref>
Kun Turun hovioikeuden jäsenet 1903 kieltäytyivät jättämästä käsittelemättä erästä virkarikossyytettä ja sen johdosta heidät erotettiin nimitettiin myöntyväisyyssuuntaan kuulunut von Hellens samana vuonna hovioikeudenneuvokseksi Hän eteni tämä jälkeen nopeasti virkaurallaan varamaamarsalkaksi 1905 ja saman vuoden toukokuussa senaatin [[Prokuraattori (Suomi)|prokuraattoriksi]]<ref name="Ed" />.
 
=== Murha ===
[[Vuoden 1905 suurlakko|Marraskuun 1905 suurlakon]] jälkeen von Hellens joutui eroamaan tehtävistään ja toimi tämän jälkeen [[asianajaja]]na Turussa. Vuonna 1906 von Hellens suomensi nimensä ja käytti tästä lähtien nimeä ''Valde Hirvikanta''. Hirvikanta oli [[suomalainen puolue|suomalaisen puolueen]] kansanedustajana vuonna 1909<ref name="Ed" />.
24-vuotias kauppa-apulainen [[Bruno Forsström]] ampui Hirvikannan 2. lokakuuta 1911 ja surmasi teon jälkeen itsensä. Forsström odotti Hirvikantaa hänen Venäjän Kirkkokatu 29:ssä (nyk. Yliopistonkatu<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3718744/Turun+Kansallisseuran+nimialoite+Yliopistonkadun+aukiolle | Nimeke = Turun Kansallisseuran nimialoite Yliopistonkadun aukiolle | Tekijä = Saarela, Pekka | Ajankohta = 7.11.2017 | Julkaisija = Turun Sanomat | Viitattu = 8.12.2018}}</ref>) sijaitsevan asuntonsa ulko-ovella iltayhdeksän aikaan, jolloin Hirvikanta oli lähdössä saunomaan. Murhaaja ampui Hirvikantaa kahdeti heti hänen astuttuaan pihan puolella sijainneesta ovesta ulos. Tämän jälkeen Forsström ampui vielä yhdellä laukauksella itsensä. Hirvikannan palvelusväki kuuli sisälle kolme revolvernlukausta, ja paikalle kiiruhdettuaan löysivät hänet kuolleena rappukäytävän puolelta ja murhaajan makaamassa oven ulkopuolella. Forsström kiidätettiin Turun lääninsairaalaan, jossa hän pian kuoli vammoihinsa.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = † Presidentti Gustaf Waldemar Hirvikanta | Julkaisu = Suomalainen Virallinen Lehti | Ajankohta = 3.10.1911 | Sivut = 1 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1296504?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 8.12.2018}}</ref> Hirvikanta haudattiin [[Turun hautausmaa]]n vanhaan osaan suuren väkijoukon seuratessa hautajaissaattuetta.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Presidentti Valde Hirvikannan hautajaiset | Julkaisu = Uusi Aura | Ajankohta = 7.10.1911 | Sivut = 2 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1191067?page=2 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 8.12.2018}}</ref>
 
Forsström ei jättänyt jälkeensä mitään viestiä, eikä hänellä sanomalehtitietojen mukaan ollut minkäänlaisia poliittisia kytköksiä. Prokuraattorin apulaisen [[Samuli Koski|Samuli Kosken]] mukaan Forsströmiä ohjasi ”valtiollinen viha”, joka kohdistui nimenomaan Hirvikantaan. Forsströmin väitettiin myös jo aikaisemmin sanoneen, että Hirvikanta pitäisi tappaa.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Presidentin murha Turussa | Julkaisu = Uusi Suometar | Ajankohta = 4.10.1911 | Sivut = 3 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1196492?page=3 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 8.12.2018}}</ref> Murhatutkimuksia johtamaan saapui prokuraattori [[Aleksei Hosiainov]], joka viipyi Turussa viikon ajan. Tutkimuksen aikana kuulusteltiin Turun seudulla lähes 170 henkilöä, mutta mitään ratkaisevaa ei tullut esille. Kaksi [[Agros]]-yhtiön konttoristia pidätettiin parin päivän ajaksi, kun siivoja väitti nähneensä Forsströmin osallistuvan yhtiön tiloissa öisin järjestettyihin salaisiin kokouksiin. Konttoritit kuitenkin kielsivät olleensa tekemisissä hänen kanssaan ja Agros puolestaan teki hovioikeudelle valituksen tiloihinsa tehdystä laittomasta etsinnästä.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Presidentti Hirvikannan murhajuttu | Julkaisu = Uusi Aura | Ajankohta = 17.10.1911 | Sivut = 2 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1191078?page=2 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 8.12.2018}}</ref>
Toisen sortokauden aikana 1910 maltillinen suomenmielinen Hirvikanta nimitettiin Turun hovioikeuden varapresidentiksi ja 1911 hovioikeuden presidentiksi. Hänet ampui 2. lokakuuta 1911 oman asuntonsa eteiseen 24-vuotias kauppa-apulainen ja kiihkomielinen [[Svekomania|ruotsalaisuuden kannattaja]] [[Bruno Forsström]] joka surmasi teon jälkeen itsensä. Hirvikannan hautajaissaattuetta oli seuraamassa suuri väkijoukko ja hänet on haudattu [[Turun hautausmaa]]n vanhaan osaan.
 
Ruumiinavauksen suorittaneen professori [[Christian Sibelius|Christian Sibeliuksen]] mukaan Forströmin aivoissa oli havaittavissa runsaan alkoholinkäytön aiheuttama ”huomattava invaliditeetti”.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Presidentti V. Hirvikannan murha : Prof. Sibeliuksen lausunto murhaajan tilasta | Julkaisu = Uusi Aura | Ajankohta = 22.10.1911 | Sivut = 1 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1192553?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 8.12.2018}}</ref> Sibelius piti mahdollisena, että humalainen murhaaja toimi hetken mielijohteesta, mutta prokuraattori Hosiainov päätyi loppuraportissaan tulokseen, että murha oli etukäteen suunniteltu ja sen takana oli jokin ”terroristinen liitto”. Tähän viittasi muun muassa Forströmin haudalle keskellä yötä laskettu salaperäinen seppele. Hosiainov epäili, että teon taustalla olevilla saattoi olla yhteksiä [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] vallankumouksellisiin, ja tarkoituksena oli surmata useampia suomalaisia virkamiehiä. Hänen mukaansa Forströmin piti myös alun perin paeta ulkomaille, eikä suinkaan ampua itseään.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Presidentti Hirvikannan murha | Julkaisu = Uusi Aura | Ajankohta = 8.12.1911 | Sivut = 2–3 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1191147?page=2 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 8.12.2018}}</ref>
Hirvikannan surmaa on käsitellyt kaunokirjallisesti [[Harri Raitis]] romaanissa ''Unohda kolmas: kertomus murhasta 1911''.
 
== TeoksiaPerhe ==
▲Von Hellensin isä oli Turun hovioikeuden presidentti, senaattori ja valtiopäivien maamarsalkka [[Lars Theodor von Hellens]] (1826–1896). Perheeseen kuului 12 lasta; tunnetuimmat von, Hellensinjoista sisaruksistatunnettuja olivatovat hygienian professori [[Oskar von Hellens]] (1867–1948), kenraalimajuri [[Lars Hjalmar von Hellens]] (1869–1953), valtiopäivämies ja pormestari [[Harald Wilhelm von Hellens]] (1865–1926) sekä maaherra, Turun hovioikeuden presidentti ja useissa Suomen hallituksissa ministerinä toiminut [[Albert von Hellens]] (1879–1950).<ref>{{Kansallisbiografia|id=6647|nimi=Hellenius (suku)|tekijä=Autio, Veli-Matti Autio|ajankohta=8.6.2004}} Viitattu 22.3.2007.</ref>
* ''Osallisuudesta Viaporin kapinaan syytettyjen puolustus-asianajajan selitys, miksikä luopui avustamisesta''. Tekijä, Turku 1906
 
==Lähteet==
Rivi 20 ⟶ 39:
 
==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Raitis, Harri | Nimeke = Unohda kolmas : kertomus murhasta 1911 | Julkaisija = Cultura | VuosiJulkaisupaikka =1997 Helsinki | TekijäVuosi = Harri Raitis1997 | Isbn = 952-950195013-377-4}}
 
{{AAKKOSTUS:Hirvikanta, Valde}}
[[Luokka:Kansanedustajat]]
[[Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan aatelissäädyn valtiopäivämiehet]]▼
[[Luokka:Suomalaisen puolueen poliitikot]]▼
[[Luokka:Turun kaupunginvaltuutetut]]
▲[[Luokka:Suomalaisen puolueen poliitikot]]
[[Luokka:Suomen prokuraattorit]]
▲[[Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan aatelissäädyn valtiopäivämiehet]]
[[Luokka:Suomalaiset henkirikosten uhrit]]▼
[[Luokka:Suomen hovioikeuksien presidentit]]
▲[[Luokka:Suomalaiset henkirikosten uhrit]]
[[Luokka:Vuonna 1863 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1911 kuolleet]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Valde_Hirvikanta”