Ero sivun ”Suomenhevonen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kävelykoe: Lähteetön mielipide pois |
Jni (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 134:
===Järjestelmällisen jalostuksen alku===
Aikaisin hevosten vientiä Suomeen koskeva asiakirja on vuodelta 1229. Ruotsin vallan aikana suomalaiseen hevoskantaan todennäköisesti vaikuttivat Suomen ratsuväen täydennykseksi hankkimat ja sotasaaliiksi ottamat hevoset.<ref name="saastamoinen 10"/> Ensimmäiset merkittävät suunnitelmalliset yritykset parantaa hevoskantaa Suomessa jalostusvalinnalla tapahtuivat 1500-luvulla, jolloin hevosjalostuksesta innostunut [[Kustaa Vaasa]] perusti ''tammakartanoita'' eli [[hevossiittola|hevossiittoloita]] maatilojensa yhteyteen Länsi-Suomessa. Hän tuotatti Ruotsiin ja todennäköisesti myös Suomeen suurempia hevosia Keski-Euroopasta ja erityisesti [[Friisinmaa]]lta.<ref name="talaskivi"/><ref name="arppe" /> Tuotuja hevosia pidettiin [[kuninkaankartano]]issa paikallisten tammanomistajien käytettävissä. Kirjeessään vuodelta 1556 Kustaa Vaasa mainitsee Suomessa olleen 231 tällaista jalostushevosta. Ei kuitenkaan tiedetä, olivatko ne tuontieläimiä vai sellaisten ruotsalaisia jälkeläisiä.<ref name="talaskivi"/> [[Friisiläinen (hevosrotu)|
Kustaa Vaasa myös toteutti laajoja uudistuksia [[ratsuväki|ratsuväessään]]. Raskaan ratsuväen menetettyä merkityksensä [[myöhäiskeskiaika|myöhäiskeskiajalla]] kevyt ratsuväki oli nousemassa tärkeäksi, mikä vaikutti hevosjalostuksen suuntaan.<ref name="tammi 50" /> Vuonna 1550 Vaasa määräsi siittolakartanoita perustettavaksi kuninkaankartanoiden yhteyteen ei vain Ruotsissa vaan myös Suomen jokaisessa kunnassa.<ref name="tammi 50" /><ref name="arppe" /> Näiden siittoloiden oli kunkin määrä käsittää 20 [[tamma]]a ja joitakin [[ori]]ita, ja hevosissa tuli olla sekä Ruotsin-tuonteja että suomalaisia yksilöitä..<ref name="arppe" /> Vaasa myös tuotatti [[Pohjanmeri|Pohjanmeren]] rantojen maista tammoja – todennäköisimmin friisiläistyyppisiä. Hänen tavoitteenaan oli suurentaa suomalaisen hevostyypin kokoa ja massaa. Hänen seuraajansa [[Eerik XIV]] kielsi suomalaisten hevosten maastaviennin, mikä osoittaa jalostustavoitteiden täyttyneen ja kielii Suomen tärkeydestä hevoskasvatusalueena.<ref name="tammi 50" /> Siittolakartanot pysyivät toiminnassa vain noin sadan vuoden ajan Vaasa-suvun alaisena kunnes ohjelma rappeutui.<ref name="talaskivi"/><ref name="arppe" /> Viimeinen siittolakartanoista suljettiin [[Pori]]ssa vuonna 1651, ja kruununoriit ja -tammat siirrettiin [[Gotlanti]]in.<ref name="arppe" />
| |||