Ero sivun ”Kyproksenkreikkalaiset” versioiden välillä

Tehokas [[Brittiläinen imperiumi|brittiläinen]] [[siirtomaa]]valta astui voimaan Kyproksella 1878 sen jälkeen, kun Turkki oli pakotettu luopumaan saaresta [[Turkin sota|Turkin sodan]] jälkeen. Vuonna 1959 Britannia, [[Kreikka]], [[Turkki]] ja Kypros allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan Kypros itsenäistyisi yhtenäisenä kahden eri kansallisuuden valtiona, eikä saarta jaettaisi. Saari ei myöskään saanut liittyä Kreikkaan tai Turkkiin. Näin ollen brittivalta päättyi vuonna 1960 ja ensimmäiseksi tasavallan presidentiksi valitiinvalittiin arkkipiispa [[Makarios III]], jonka aikana uskonnon tärkeys korostui kyproksenkreikkalaisessa yhteisössä. Varapresidentti oli turkkilainen [[Fazil Küçük]] ja muutenkin kaikki hallintoelimet sekä johtotehtävät jaettiin 7–3-suhteella kansallisuuksien kesken. Toisella osapuolella oli aina [[veto-oikeus]], joten Kypros ajautui hyvin nopeasti sisäpoliittiseen pattitilanteeseen, kun ensimmäiset kiistat verotuksesta ja kuntien jakamisesta tulivat esille. Vuoden 1963 lopulla Makarios III päätti poistaa veto-oikeudet kaikilta osapuolilta. Väkivaltaisuudet puhkesivat 21. joulukuuta 1963 [[Nikosia]]ssa ja seuraavien päivien aikana ne levisivät koko maahan johtaen lopulta koko vallanjakojärjestelmän romahtamiseen.